MISAn konferenssin jälkitunnelmissa

Maanantaina 23.5. maan päälehti Noticias kertoo melko yksipuolisesti, miten konferenssin osanottajat, toimittajat ja akateemikot, olivat sitä mieltä, että Frelimon ehdottama perustuslain uudistus antaisi parempia mahdollisuuksia oikeuksien ja lehdistönvapauden lisäämiseksi maassa.
Näin siitä huolimatta, että kukaan ei vielä tiedä mitä mahdollinen perustuslakimuutos pitäisi sisällään.
Kyllä, perustuslain muutos suhteessa esimerkiksi salaisen informaation selventämiseen ja luokitteluun olisi tervetullut. Jos näin kävisi. Samoin siinä voitaisiin mahdollisesti tarkentaa tietolähdesuojaa. Jos näin haluttaisiin tehdä.
Mutta sitähän kukaan ei vielä voi tietää. Noticias-lehti antaa ymmärtää, että konferenssin ilmapiiri oli yksipuolisesti positiivista, ja että sen pääsisältö todella oli perustuslain muutos. Jota kaikki tietenkin kannattivat. Jollei ollut mukana konferenssissa, saa artikkelista aivan väärän kuvan. Kuka sanoo, etteikö Mosambikissa olisi vapaa lehdistö? Hehän voivat kirjoittaa ihan mitä tahansa ja mistä tahansa… Olisikohan uutisen takana ollut Radio Mozambiquen tiedotuspäällikkö?
Seuraavan päivän lehdessä tulee lisää informaatiota konferenssista. Nyt siteerataan pelkästään Eduardo Mondlanen yliopiston dosenttia Eduardo Sitóita, joka oli eräs tilaisuuden pääpuhujista. Ehkä joku aiempaa fiksumpi Noticiaksen toimittaja oli tajunnut, mistä ihan oikeasti oli kyse. Nyt saamme kuulla, että julkisen tiedon saanti on todellakin välttämätöntä demokratian lisäämiselle.
Sitói menee pohdiskelussaan pitkälle ja puhuu paljon kansalaisten osallistumisesta ja osallistamisesta hallinnollisiin päätöksentekoihin. Tarvitaan sekä tiedotusvälineitä että institutionaalista informaation laillistamista, jotta kansalaiset voisivat käyttää saamiaan oikeuksia hyväkseen. Lehti tai artikkelin kirjoittaja eivät luonnollisesti ota kantaa itse asiaan.
Tarina jatkuu. Torstaina 26.5. Noticias-lehti ilmoittaa isoin otsikoin, että eduskunta on jo työn touhussa informaatiolain suhteen. Onko tämä liian hyvää ollakseen totta? Syvennyn tekstiin ja huomaan, että kyseessä on eduskunnan puhenaisen Verónica Macamon ilmoitus hänen ollessaan työmatkalla Bilenen piirikunnassa maan eteläosissa.
Artikkelin mukaan hän puhui niin sanotun III pyöreän pöydän istunnossa lehtimiehille, jotka yleensä seuraavat eduskunnan työtä. Macamon mukaan eduskunnan erityinen työvaliokunta, joka käsittelee asioita liittyen julkiseen hallintoon, paikalliseen valtaan sekä tiedotusvälineisiin, on nyt aloittanut perehtymisen Misan kuusi vuotta sitten lähettämään lakiehdotukseen.
Luen eteenpäin. Macamo on vahvasti sitä mieltä, että kansalaiset on pidettävä tietoisina siitä, mitä maassa tapahtuu. Erityisesti tämä liittyy instituutioihin, joiden periaatteena on yhteisen hyvän edistäminen. Kuten esimerkiksi eduskunta.
Macamo lupaa pysyvää yhteistyötä ”Kansan talon” (lue eduskunta) ja tiedotusvälineiden välillä, sillä ”vain yhdessä me pystymme tuomaan kortemme kekoon monipuoluedemokratian ja oikeusvaltion vahvistamiseksi maassa”. Macamon lausunto tulee sattumalta samaan aikaan kun oikeusministeriö on hyväksynyt virallisesti uuden verkoston – REJOPAM on mosambikilaisten kansanedustajatiedottajien verkosto. Hetkinen. Eihän sen näin pitänyt mennä.
Tarkoituksena on siis lisätä tiedonkulkua eduskunnan ja lehdistön välillä – heidän omien lehtimiestensä välityksellä. Artikkeli kertoo, että kaikki Bilenen Pyöreän pöydän osanottajat eli kaikki eduskunnan työtä seuraavat lehtimiehet, ovat yhtä mieltä siitä, että eduskunnan viimeisin istunto oli kaiken kaikkiaan erittäin onnistunut. Miksi en ole hämmästynyt… Mutta mitä tämä kertoo informaation saannista muista instituutioista? Ehkä saamme lukea lisää uutisia huomisesta Noticias-lehdestä.
Koska en itse ollut paikalla Bilenessä, on vaikea tietää menetinkö jotain oleellista Noticiaksen viimeisimmässä artikkelissa koskien informaatiolakia. Melkein toivon niin.
Kirjoittaja on Kepan maajohtaja Mosambikissa.