Kansalaisvaikuttaminen tapahtuu kansalaisyhteiskunnan piirissä. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiksi voi määritellä esimerkiksi yhteisten tavoitteiden puolesta toimivat yhdistykset ja sosiaaliset liikkeet ja vapaan median.
Kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä rooli demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja kestävän kehityksen edistämisessä kaikkialla maailmassa.
Suomen tulee OECD:n suositusten mukaisesti osana kehitysyhteistyötään ja humanitaarisen avun tarjoajana:
- Edistää aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia.
- Tukea ja tehdä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa.
- Lisätä suoraa, joustavaa ja ennakoitavaa rahoitusta kansalaisjärjestöille ja erityisesti paikallisille kansalaisyhteiskunnan toimijoille.
- Kannustaa kansalaisjärjestöjä tuloksellisuuden, läpinäkyvyyden ja tilivelvollisuuden parantamiseen.
- Turvata ja puolustaa monimuotoista kansalaisyhteiskuntaa.
Tämän lisäksi Suomen tulee:
- Tukea kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisjärjestöjen toiminnan vapautta sekä toimintaedellytyksiä ja suojelua osana ulko- ja kehityspolitiikkaa.
- Tulee puolustaa kansalaisyhteiskunnan tilaa Suomen virallisissa linjauksissa, strategioissa sekä julkisissa ulostuloissa.
- Kehittää päätöksenteon avoimuutta, jotta kaikki ihmiset, mukaan lukien esimerkiksi alkuperäiskansat ja vammaiset henkilöt, pääsevät osallistumaan heitä koskevaan päätöksentekoon.
- Edistää kansalaisten ja heidän järjestöjensä osallisuutta päätöksentekoon.
- Pyrkiä nostamaan Suomen kansainvälistä profiilia johtavana kansalaisyhteiskunnan tilan puolustajana ja kansalaistoiminnan edellytysten edistäjänä.
- Viestiä aktiivisesti globaalin kansalaisyhteiskunnan tilasta ja tuoda esiin kansalaisyhteiskunnan merkitystä demokratian toteutumiselle.
- Järjestää kansalaisyhteiskunta-aiheisia tilaisuuksia ja keskusteluita, kansainvälisissä ja alueellisissa tapahtumissa.
Rahoitusta koskevia suosituksia Suomelle:
- Suomen tulee kanavoida 15 prosenttia varsinaisesta kehitysyhteistyöstä kansalaisjärjestöjen tekemään kansalaisyhteiskunnan tilaa vahvistavaan toimintaan. Rahoituksen tulee olla ennakoitavaa ja pitkäjänteistä
- Suomen tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, että Euroopan unioni kanavoi 15 prosenttia kehitysyhteistyörahoituksesta kansalaisyhteiskunnan tukemiseen.
- Viime vuosina pienemmät järjestöt ovat saaneet yhä harvemmin tukea. Suomen tulee tehdä yhteistyötä monella rintamalla eri kokoisten ihmisoikeusperustaisesti toimivien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa.
- Paikallisen yhteistyön määrärahasta (PYM) tulee pitää kiinni ja sen osuutta kasvattaa. Suomen tulee aktiivisesti ajaa rahoitusmahdollisuuksien lisäämistä kehittyvien maiden kansalaisyhteiskuntien toimijoiden omaehtoiseen toimintaan. Muut Pohjoismaat tukevat suoraan kehittyvien maiden kansalaisyhteiskunnan toimijoita Suomea merkittävästi enemmän (OECD 2019).