YK:n pääsihteeri António Guterres pitämässä puheenvuoroa SDG Action Weekendin avajaisissa. SDG Action Weekend edelsi kestävän kehityksen huippukokousta. Kuva: UN Photo/Cia Pak

Mitä jäi käteen UNGA 78:n korkean tason viikosta?

Agenda 2030:n ykköshaaste on valtava epäoikeudenmukaisuus kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä, sanoi YK:n pääsihteeri António Guterres. YK:n yleiskokoukseen osallistunut Fingon toiminnanjohtaja Juha-Erkki Mäntyniemi kertoo blogissa tärkeimmät kuulumiset New Yorkista.

Teksti: Juha-Erkki Mäntyniemi Kuva: UN Photo/Cia Pak

Yhdistyneiden kansakuntien 78. yleiskokouksen korkean tason viikko ja kestävän kehityksen tavoitteita käsittelevä huippukokous ovat takanapäin.

Kestävän kehityksen huippukokouksen tuloksena hyväksyttiin neuvoteltu poliittinen julistus, joka sitoo päämiehiä sekä kansainväliseen yhteistyöhön että kansalliseen toimeenpanoon. 43-kohtaisessa julistuksessa sitoudutaan muun muassa laajentamaan kumppanuuksia ja huomioimaan kansalaisyhteiskunnan, nuorten, yksityisen sektorin ja yliopistojen merkitys paikallisen omistajuuden vahvistamisessa ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Presidentti Sauli Niinistö antoi kestävän kehityksen huippukokouksessa selkeän vahvistuksen Suomen sitoutumisesta kestävän kehityksen tavoitteisiin. Presidentti korosti lausunnossaan, että kestävä kehitys ei saa olla vain päälle liimattu koriste. Sen on oltava kaiken toimintamme ytimessä ja että kestävyys, kehitys ja tasa-arvo kulkevat käsi kädessä.

Päällimmäisenä tunteena jäi laaja, vahva sitoutuminen SDG-tavoitteiden saavuttamisen loppukiriin kaikin mahdollisin keinoin. Tilanne on vakava ja turhauttavakin, mutta samalla edelleen toiveikas, vaikka tavoitteista olemme puolivälin matkassa saavuttaneet vasta 15 prosenttia.

Kuva: Juha-Erkki Mäntyniemi

Yhteinen viesti UNGA-kokouksessa oli kaikkien toimijoiden suulla, että loppukiri on mahdollinen ja siihen sitoudutaan vahvasti. ”We must do this together!” Ratkaisut ovat suurelta osin olemassa, keskeistä on poliittinen tahto ja sen myötä konkreettiset toimenpiteet meidän kaikkien toimesta – niin että ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen.

Ykköshaasteena loppukirin toteutuksessa YK:n pääsihteeri António Guterres näkee valtavan epäoikeudenmukaisuuden kansainvälisessä rahoitusjärjestelmässä. Tämä on aivan välttämätöntä ratkaista, muuten emme saavuta SDG tavoitteitamme. UNDP:n Achim Steiner totesi, että monet kehittyvät maat käyttävät tällä hetkellä pelkästään velanhoidon kustannuksiin jopa 1,4-kertaisesti maansa terveydenhuoltopalvelujen budjetin.

Rahaa kyllä on, todettiin usein. Raha pitää kohdentaa toimintaan, joka aidosti vastaa ihmisten tarpeisiin – ja nimenomaan ruohonjuuritason konkreettisista tarpeista lähtien niin globaalissa etelässä kuin meillä pohjoisessakin. UCL:n (University College London) professori Mariana Mazzucato totesi, että meidän tulee lopettaa puhe rahoitusvajeen täyttämisestä ja siirtyä puhumaan tuloksista. Tarvitsemme kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti tulosorientoituneita investointeja, hankintoja, sekä niiden rahoittamista kärsivällisellä ja pitkäaikaisella rahoituksella.

Toinen keskeinen asia pääsihteerin mukaan on sitoutuminen siihen, että kansalaisyhteiskunnalla on oltava toimintamahdollisuus. Jos kansalaiset eivät voi ilmasta itseään vapaasti, ei ole mitään mahdollisuutta saavuttaa SDG-tavoitteita. Maiden hallitukset eivät toteuta tavoitteita, kansalaiset sen tekevät. Samaan aikaan kuitenkin vain kolme prosenttia maailman väestöstä asuu maissa, joissa kansalaisyhteiskunnan tila on avoin, arvioi kansainvälinen CIVICUS-verkosto.

Samoin myös ECOSOC:n presidentti Paula Narvaez totesi, että viime kädessä meidän kaikkien on sitouduttava täysimääräisesti kanssakäymiseen, rakentavaan vuoropuheluun ja kunnianhimoisempiin tavoitteisiin, mukaan lukien tärkeä rooli kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien osallistumisessa ja suunnan näyttämisessä. Se on ainoa tapa varmistaa tarvittavat muutokset.

Kuva: Juha-Erkki Mäntyniemi

Paikallisen päätöksenteon mahdollisuuksia ja rahoituksen kohdentamista globaaliin etelään on toki lisättykin ja hyviä esimerkkejä löytyy toteutettavaksi laajemmin. Sambian onnistunut velkojen uudelleenjärjestely on mahdollista toteuttaa muidenkin maiden osalta. Ghanassa rahoitusta on kohdennettu vahvasti paikallistason hallinnolle sekä yhteisöille, sekä kerätty tärkeää näyttöä tiedon hyödyntämisen merkityksestä. Tästä esimerkkinä Ghanan kansalaisten henkilötunnuksen digitalisointi, joka on mahdollistanut tiedon keräämisen ja rekisteröinnin, joka taasen on tehostanut kansallista veronkantoa.

Fossiilisista polttoainesta on päästävä eroon, se on kaikille selviö. Nyt on aivan viimeinen hetki korjata kurssi. Tämä näkyi ja kuului niin korkean tason valtion päämiesten puheissa, kuin monissa temaattisissa tilaisuuksissa. Kansalaisyhteiskunnan omassa sivutapahtumassa käytiin läpi aktivistinaisten roolia fossiilisten polttoaineiden kieltämisessä. Panelistien mukaan nyt on tapahtunut merkittävä muutos aikaisempaan verrattuna UNGA kokoussalien keskustelujen sisällöissä: ensimmäistä kertaa UNGA:ssa on pidetty korkean tason puheita näin isolla äänellä ja suoraan öljyteollisuuden toiminnan kieltämiseksi.

Oli myös hienoa nähdä liike-elämän vahva Fast and Forward 2030 -sitoutuminen UN Global Compact Summitissa. Yhteinen sitoutuminen korosti viittä olennaista komponenttia kestävän tulevaisuuden rakentamisessa meille kaikille: sukupuolten välinen tasa-arvo, ilmastonmuutoksen torjuminen, puhdas vesi, elämiseen riittävä palkka, sekä rahoitus ja investoinnit. Näiden osalta liike-elämä tekee yhdessä kansalaisyhteiskunnan kanssa töitä esimerkiksi elämiseen riittävän palkan varmistavan maailmanlaajuisen standardin luomiseksi (living wages).

Kuva: Juha-Erkki Mäntyniemi

Kestävän kehityksen tavoitteiden toteutus edellyttää, että maailman eri yhteiskunnissa kaikki voivat toimia niin oman kuin yhteisen hyvinvoinnin puolesta. Tässä mielessä on tärkeää, että monissa puheenvuoroissa painotettiin yhdenvertaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja eriarvoisuuden purkamista. Nämä ovat itsessään tärkeitä tavoitteita – ja myös osa SDG-tavoitteistoa – mutta myös mahdollistavat muita tavoitteita.

Monenkeskistä järjestelmää ja sitoutunutta yhteistyötä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan SDG-tavoitteiden saavuttamisen loppukiriin. Kuitenkin myös YK:n eri toimijat sekä Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF tarvitsevat uudistumista, jotta kokouksessa vaadittu etelän toimijoiden huomioiminen päätöksenteossa toteutuisi. Uudistuksia tarvitaan, jotta ketään ei jätetä jälkeen lähtökohta toteutuisi kaikilla tasoilla.

Kuva: Juha-Erkki Mäntyniemi

Huippukokouksen käytävillä ja sivutapahtumissa toistui viesti, että vaikuttavaa ja nopeaa muutosta ei saada aikaan muuten kuin toistemme kunnioittamisella ja eri näkökulmien ymmärtämisellä, hyvällä rauhanomaisella yhteistyöllä, kumppanuuksilla ja toistemme vahvuuksien hyödyntämisellä.

Yhdessä sovitut kestävän kehityksen Agenda 2030 tavoitteet ovat ihmisiä, meitä kaikkia varten. Lainaan pääsihteeri Guterresia: “The SDGs aren’t just a list of goals. They carry the hopes, dreams, rights and expectations of people everywhere.”

Pidetään huolta, että suunta pysyy oikeana, kiihdytetään yhdessä vauhtia ja tehdään Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamisesta totta.

Katso alla olevasta videosta Juha-Erkin terveiset kokousviikon keskivaiheilta.

Hyväksy markkinointievästeet katsoaksesi videon.
Olet nyt varjossa ""staging"". Poistu