Strategiatyöskentely Etelän näkökulmasta

Etelän osuutta pohditaan. Ollako vai eikö olla? Näin olemme sen ymmärtäneet. Mielessä pyörii, mitä olemme tehneet ihan oikeasti, ja miten olemme siitä tiedottaneet. Kepa Helsinki tekee loistavaa työtä valaistessaan Etelän toimintaa ja kertoessaan sen tavoitteista, toteutumisesta, kehityksestä ja erityispiirteistä.
Etelä ei siis ole yksin – olemme osa Kepan globaalia ohjelmaa. Tämän muistaen oli helpompaa kerätä ei vain ideoita, vaan myös energiaa strategian suunnitteluun ja puheenjohtajien vierailuun. Tansania sai siinä suuremman roolin, mikä sopi meille maputolaisille oikein hyvin.
Kepa Helsingin helmikuinen vierailu meni hyvin ja samalla varapuheenjohtajat Anja Malm ja Markus Viljasalo sekä kehittämisjohtaja Maija Seppo pääsivät nauttimaan Kepa Mosambikin 20-vuotisjuhlista. Paikallinen ulkoministeriö oli juhlapuheiden ansiosta vakuuttunut Kepan hyvästä työstä ja antaa meille mielellään vielä 20 vuotta lisää. Mikä tässä mainittakoon. Jää nähtäväksi, miten vakuutamme muun yleisön ja etenkin jäsenjärjestöt?
Kuulemme, että muutoksia kaivataan. Tässä vaiheessa emme ole vielä kuulleet, miten muutoksia kaivataan mahdollisesti Kepan muissakin toiminnoissa, joten otamme sen ehkä liian henkilökohtaisesti. Kehittämiskelpoisia alueita Etelässä varmasti löytyy, niin kuin missä tahansa Kepan toiminnassa. Miten välittää paremmin ja enemmän hyödyllistä tietoa Etelästä Pohjoisen vaikuttamistyöhön? Miten hyödyntää globaalia osaamista koko Kepan työssä? Miten tehdä Kepan teemoista kiinnostavampia niin, että jäsenjärjestöt ottavat ne omikseen? Miten hyödyntää Etelän asiantuntemusta, analyysia ja informaatiota globaalikasvatuksessa? Kysymyksiä riittää. Onko se meidän syymme, että perussuomalaiset voittivat lisää ääniä…?
Saavumme seuraavalle tasolle – käytännön toimeksiantoon. Lisää pähkäiltävää. Hienoa, että meillä on vapaat kädet ja aivot keksiä mitä vain. Tässä kaivataan bright ideas, innovaatiota, rohkeutta ja uudistusmieltä. Jostain syystä upeita uusia ideoita ei synnykään. Ei ainakaan Mosambikissa.
Olemme kahden toimiston väkeä. Yritän inspiroida ja rohkaista ohjelmahenkilökuntaa ensin Pembassa – rauhoittavassa ympäristössä palmujen alla, rannalla aaltojen loiskeessa. Odotan kynä valmiina flow-olotilaa. Mutta näköjään mikään itsesuggestio ei auta. Ei myöskään hypnoosi. Ei edes kuohuviini. Mitään ei pulpahda pintaan. Lohdutan itseäni sillä, että ainakin Kepan hallituksen hyväksymät toiminta-ajatus ja arvot ovat nyt kaikilla tiedossa. Sekä sillä, että kyllä ne ideat jossain vaiheessa aivan varmasti tulevat esille, muhittuaan riittävän kauan aivosolujen seassa. Käymme läpi myös Kepalle keskeiset trendit ja järjestökyselyn tulokset. Miten sitä pitäisikään lukea?
Sama ohjelma toistuu Maputon toimistossa. Pähkäily jatkuu. Vain pari päivää aikaa deadlineen. Tässä olisi paljon muutakin tekemistä, kuten uuden DPO:n rekrytointi Pembaan ja Suomen Pover-matkan valmistelu. Ymmärrämme kuitenkin tehtävän tärkeyden.
Onkohan joku muu maatoimisto ollut meitä viisaampi? Kukaan ei ole vielä lähettänyt omia tuloksiaan. Sitten kreivin aikaan saamme Masudin terävät ja syvälliset analyysit Bangkokista. Niihin on helppo samaistua. Juuri näin mekin olimme ajatelleet. Toiset vain osaavat kertoa samat asiat paljon viisaammin. Myös Nicaraguan paperissa on paljon samaa, mitä itsekin olimme pohtineet, mutta tämän näemme vasta oman vastauksemme lähettämisen jälkeen. Tansanian paljon työtä ja aikaa vaatineen paperin saan lukea vasta Helsingissä.
Mutta jotain aivoihin oli jäänyt kaivertamaan. Ehkä Anja Malmin ja Maija Sepon syksyllä laatimat eri skenaariot olivat saaneet aikaan pientä aivosolutoimintaa, sillä loppuminuuteilla saimme mekin rutistettua neljä eri mahdollista skenaariota. Käsittelimme ja työstimme niitä Helsingissä toukokuun alussa Kepa Helsingin kehittämisjohtajan, ohjelmajohtajan ja verkostokoordinaattoreiden loistavalla avulla. Puheenjohtajien tapaaminen antoi meille mahdollisuuden sekä kyselyyn että vastauksiin omasta Etelän toiminnastamme, sen merkityksestä ja mahdollisista tulevaisuuden aktiviteeteista. Painopiste jälkimmäisessä, siis vastauksissa. Kahden päivän työrupeaman jälkeen pääsimme saunaan hikoilemaan stressin pois.
Strategian valmistelu menee näköjään aalloittain. Ylös aallon harjalle ja sieltä alas. Jossakin vaiheessa tunsin olevani täysin upoksissa. Kukaan meistä ei kuitenkaan hukkunut. Strategiatyöryhmä vetää meidät varmasti kuiville jossain vaiheessa.
Tähänastisen strategiatyön tuloksena uskon, että meille kaikille on käynyt selvemmäksi se, miten tärkeää on vuorovaikutus Kepan Etelän ja Pohjoisen välillä sekä ennen kaikkea jäsenjärjestöjen kanssa. Parannettavaa ja kehiteltävää on varmasti molemmin puolin, jotta yhteinen toiminta-ajatuksemme oikeudenmukaisesta maailmasta täyttyisi. Vastuullisesti, avoimesti ja rohkeasti.
Kirjoittaja on Kepan maajohtaja Mosambikissa