Kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron kannattajat saivat äskettäin hyviä uutisia kokoomukselta ja sosiaalidemokraateilta. ”Suomi kiirehtii keinotteluluonteiseen toimintaan puuttuvan kansainvälisen rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa mahdollisimman kattavasti maantieteellisesti”, linjaavat maamme tulevan hallituksen todennäköiset pääpuolueet.
”Tavoitteena tulee olla globaali vero, mutta ensi vaiheessa kyseeseen voi tulla myös vain EU:n tasolla toimeenpantava järjestelmä.”
Tämä on askel siihen suuntaan, jota kehitysjärjestöt ja muut rahoitusmarkkina- tai pörssiveron puolestapuhujat ovat toivoneet.
Näyttäisi siltä, että linjan muuttuminen on ollut sosiaalidemokraattien vaatimus. Helsingin Sanomien vaalikoneen mukaan 79 prosenttia sosiaalidemokraattien kansanedustajista kelpuuttaisi vain Euroopan laajuisenkin pörssiveron jos globaalia ei heti saada aikaan. Demarileirissä veron puolesta on puhunut erityisesti Erkki Tuomioja.
”Finanssimarkkinoiden pelisääntöjen uudistusten ajamisessa Suomi muuttuu peesaajasta aktivistiksi”, Tuomioja kuvasi demarien ja kokoomuksen yhteisymmärryksen tulosta blogissaan eilen.
Kokoomuslaisten valtaosa on kannattanut aiemmin vain maailmanlaajuista pörssiveroa. Vain 10 prosenttia kokoomuksen uusista kansanedustajista kannatti EU:n laajuista pörssiveroa Helsingin sanomien vaalikoneessa, 64 prosenttia maailmanlaajuista. Jälkimmäiseen joukkoon kuuluu myös puheenjohtaja Jyrki Katainen.
”Vero on periaatteiltaan hyvä, mutta sen pitää olla kaikkialla käytössä. Muuten vääristynyt kilpailu vie meiltä työpaikkoja ja hyvinvointia”, Katainen perusteli.
Saksa budjetoi jo
Aktivistileiriä Euroopassa johtavat Ranska ja Saksa. Saksa on laittanut rahoitusmarkkinaveron jo ensi vuoden tulo- ja menoarvioonsa. Se arvioi 0,01 prosentin veron tuovat kaksi miljardia euroa Saksalle jo ensi vuonna.
Vero on pienempi kuin kansalaisyhteiskunnan yleisimmin ajama 0,05 prosentin vero, mutta jo sen uskotaan voivan vähentää rahamarkkinoilla keinottelua. Saksan odottamat tulot menevät osaksi sen yleistä budjettia, mutta hollantilaisen tutkimusjärjestö Somon arvion mukaan on hyvin mahdollista, että sen tuomien lisärahojen käytöstä ympäristö- ja kehitysasioihin sovitaan epämuodollisesti erikseen.
Saksa tavoittelee Euroopan alueen rahoitusmarkkinaveroa. Samaa on peräänkuuluttanut euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, jonka mukaan vero toimisi jo pelkästään euroalueella toteutettuna. Tuhat ekonomistia, muiden muassa Nobel-voittajat Joseph Stiglitz ja Paul Krugman sekä Jeffrey Sachs, Dani Rodrick ja Ha-Joon Chang, vetosi G20-ryhmän johtajiin rahoitusmarkkinaveron puolesta huhtikuussa.
G20-ryhmän nykyisenä puheenjohtajana Ranska on ilmoittanut, että rahoitusmarkkinavero nousee G20:n agendalle. Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn mielestä veron tuomat tuotot tulisi ohjata ilmasto- ja kehitystoimiin. Hän on myös valtuuttanut Bill Gatesin säätiöineen etsimään innovatiivisia lähteitä kehitysrahoitukselle. Gatesin säätiön väki on tiettävästi kiertänyt aktiivisesti maailmaa herättelemässä tukea pörssiverolle.
Kepa.fi: Rahoitusmarkkinavero puhkoo finanssikuplia