Kofi Annan: Hyvä neuvottelija on puolueeton muttei neutraali

Rauha ja vakaus luovat pohjan toimivalle taloudelle. Hyvinvointi ei kuitenkaan jatku pitkään, jos taustalta puuttuu lain ja ihmisoikeuksien kunnioitus.
”Tällainen yhteiskunta on kuin rantahiekalle rakennettu”, vertasi Suomessa eilen vieraillut Kofi Annan.
Nobel-palkittu ghanalainen rauhantekijä ja YK:n entinen pääsihteeri puhui Kansallisteatterissa 19. huhtikuuta. Kyse oli Martti Ahtisaaren perustaman Crisis Initiative Management (CMI) -järjestön 10-vuotistilaisuudesta, mutta aihe oli erityisen ajankohtainen myös Pohjois-Afrikan viimeaikaisten tapahtumien johdosta.
”Meidän täytyy pitää huolta, ettei Libyasta tule uutta Irakia tai Afganistania”, Annan totesi Helsingin Sanomien (20.4.) haastattelussa.
Hän sanoi allekirjoittavansa YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymät ilmaiskut, koska niissä on kyse ”suojeluvastuusta” – kansainvälisen yhteisön tulee suojella ihmisiä maan hallituksen kannasta riippumatta. Mutta se ei tietenkään riitä, vaan kriisi vaatii poliittisen ratkaisun.
”Ratkaisu ei saa jäädä yksin ilmavoimille, molemmat libyalaisosapuolet on saatava pöydän ääreen neuvottelemaan.”
”Martissa on paljon sisua”
”Every Peace Matters” -seminaari rakensi maabrändivaltuuskunnan toiveiden mukaisesti kuvaa Suomesta rauhanvälityksen suurmaana. Profiili oli korkea, mistä kieli juhlavan seminaariareenan edessä Rautatientorilla odottaneet kolmisenkymmentä mustaa edustusautoa ja liuta poliiseja.
Seminaarissa sankareita olivat rauhanvälittäjät. Kofi Annan kuitenkin muistutti, että suurin osa työstä tehdään kulisseissa ja suljettujen ovien takana.
”Onnistumisista puhuttaessa on tapana mainita rauhanneuvotteluiden osapuolet. Mutta jos neuvottelu epäonnistuu, vain silloin välittäjä nostetaan esiin.”
Yksi onnistuneen rauhanvälityksen edellytyksistä on välittäjän puolueettomuus. Se on eri asia kuin neutraalius, Annan korosti.
”Virheet täytyy nostaa esiin. Muussa tapauksessa neuvottelija rankaisee oikein toimivaa osapuolta olemalla absoluuttisen neutraali.”
Välittäjän täytyy kyetä löytämään juuri oikea hetki neuvotteluille: mitä paremmaksi jommankumman osapuolen sotilaallinen asema käy, sitä vähemmän puheet tulitauosta ja neuvotteluista kiinnostavat. Lisäksi välittäjän täytyy analysoida tarkasti kiistan kriittiset kysymykset. Muussa tapauksessa rauhanehdotus saattaa takertua lillukanvarsiin todellisten kynnyskysymysten sijaan.
Yksi rauhanneuvottelijan tärkeimpiä ominaisuuksia on tietysti kärsivällisyys.
”Ja Martilla sitä on. Hän jaksoi odottaa ratkaisua Namibiassa 13 vuotta”, Annan suitsutti päivänsankaria.
”Yritin vuosia selvittää, mikä on tämä piirre, joka tekee hänestä niin tehokkaan neuvottelijan vaikeiden ja joskus mahdottomien henkilöiden kanssa. Sitten eräs ystäväni kertoi minulle eräästä suomalaisesta sanasta, ja nyt tiedän, että Martissa on paljon ’sisua’.”
Naisten roolia pitää kasvattaa
Nelituntisen iltapäivän paneelikeskustelussa pohdittiin muun muassa sitä, mikä on tehokkain tapa tukea rauhaa.
”On monella tapaa halvempaa ja järkevämpää estää konfliktit etukäteen”, totesi ulkoministeri Alexander Stubb. ”Ja se tapahtuu yhdistämällä liberaali demokratia sosiaaliseen markkinatalouteen. Se antaa kansalaisille sekä äänen että hyvinvoinnin.”
Rockefeller Brothers Fundin toimitusjohtajan Stephen Heintzin mukaan ei riitä, että selvitellään ongelmien seurauksia eli konfliktia. Ratkaisevaa on poistaa ongelmien syy.
”Voimme ratkaista konfliktin ja rakentaa rauhaa, mutta se tulee olemaan vain väliaikaista, kunnes todella muutamme konfliktin takana olevia mekanismeja, instituutioita ja arvoja”, Heintz sanoi.
Naisten merkitys rauhan rakentajina nousi esiin monta kertaa sekä paneelin että koko seminaarin aikana. Yksi naisten asemaa korostanut puhuja oli maineikas luennoitsija, suurlähettiläs Swanee Hunt — viisijäsenisen paneelin ainoa nainen.
”Mitä enemmän parlamentissa on naisia, sitä pienempi osuus budjetista käytetään aseisiin ja sitä suurempi osuus koulutukseen, terveyteen ja ympäristöön. Ja amerikkalaisena voin kertoa, että jos aseita on, niitä myös hyvin todennäköisesti käytetään.”
Konflikteille ei pidä hyväksyä tekosyitä
Juhlien vauhdikkaimmasta osuudesta vastasi sudanilainen muusikko Emmanuel Jal. Kerrottuaan ensin menneisyydestään lapsisotilaana hän esitti kappaleensa ”We Want Peace” ja sai vedettyä seminaarivieraat mukaan riehakkaaseen tanssiin. Mukana heiluivat niin Ahtisaari, Halonen, Kiviniemi, Rehn kuin monet muut huippupoliitikot,diplomaatit, yliopistoväki ja CMI:n työntekijät — jokainen omalla tyylillään.
”Lapseni sanovat, että minun tanssini näyttää kajakilla melomiselta”, kommentoi edesottamuksiaan tilaisuuden juontajana toiminut Al Jazeeran uutisankkuri Stephen Cole.
Tilaisuuden loppupuolella ääneen pääsi — muutenkin kuin raflaavien ja tunteikkaiden videopätkien kautta — Ahtisaari itse.
”Maailmassa on aivan liikaa jähmettyneitä konflikteja”, Ahtisaari sanoi ja otti esimerkikseen Lähi-idän.
”Olen tullut siihen lopputulokseen, ettei kansainvälisellä yhteisöllä ole enää juuri vaihtoehtoja. Meidän täytynee olla viimein rohkeita ja sivistyneesti mutta tiukasti esittää sellaiset rauhanehdot, joita kukaan osapuolista ei varsinaisesti rakasta mutta joiden kanssa he voivat elää. Maailmassa on paljon muitakin konflikteja, jotka vaativat tämän kaltaisia toimia”, hän sanoi.
”Aionkin toistaa päivieni loppuun asti, että rauha on tahdon asia. Jähmettyneiden konfliktien olemassaololle ei pidä hyväksyä mitään tekosyitä.”