Sitä ei ehkä yleisestä tunnelmasta ja mediasta välttämättä uskoisi, mutta valtaosa eduskuntaan eilen valituista kansanedustajista kannattaa kehitysyhteistyön kasvattamista, maailmanlaajuisia päästövähennyksiä, eettisiä julkisia hankintoja, Reilua kauppaa ja rahoitusmarkkinoiden säätelyä maailmanlaajuisella pörssiverolla.
Kansanedustajien kannat selviävät Kepan Ulkopoliittisesta vaalikoneesta, josta on mahdollista selata valittujen ehdokkaiden vastauksia vaalipiireittäin ja koko eduskunnan tasolla. Valituksi tulleista ehdokkaista koneeseen vastasi noin 70 prosenttia.
Puolueittain kansanedustajien vastausprosentti vaihtelee jonkin verran: kokoomus 55 %, sosiaalidemokraatit 83 %, perussuomalaiset 59 %, keskusta 68 %, vasemmistoliitto 93 %, vihreät 100 %, rkp 67 % ja kristillisdemokraatit 100 %. Myös Ahvenanmaan edustaja Elisabeth Nauclér vastasi vaalikoneeseen.
Kehitysapu kohti 0,7:ää prosenttia
Suomen tulee nostaa kehitysyhteistyövarat 0,7 prosenttiin kansantaloudesta vuoteen 2015 mennessä. Vaalikoneen mukaan tämän kanssa täysin samaa mieltä on 48 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä 27 prosenttia uudesta eduskunnasta.
Suurista puolueista kehitysrahoitukselle myönteisimpiä ovat demarit, joista jopa 95 prosenttia on väitteestä jokseenkin tai täysin samaa mieltä. Keskustan vastaava luku on 76 prosenttia ja kokoomuksen 65. Perussuomalaisista 13 prosenttia on jokseenkin samaa mieltä, täysin samaa mieltä ei kukaan.
Vaalikoneessa kysyttiin myös, pitäisikö Suomen korostaa kehitysyhteistyössään erityisesti ehkäisy- ja aborttioikeuksien, äitiysterveyden ja seksuaalikasvatuksen parantamista. Vastanneista kansanedustajista 55 prosentin mielestä pitäisi ehdottomasti, ja 37 prosenttia on jokseenkin samaa mieltä.
Enemmistö haluaa ilmastolain
Ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan kansanedustajien mielestä kaikkien maiden, tai ainakin teollisuusmaiden ja vauraimpien kehitysmaiden panostuksia.
Puolet uusista kansanedustajista katsoo, että kaikkien maiden pitää vähentää päästöjään ja 40 prosentin mielestä päävastuu kuuluu teollisuusmaille, mutta myös vauraimpien kehitysmaiden on rajoitettava päästöjensä kasvua. Yhdeksästä prosentista vastuu kuuluu yksin teollisuusmaille, joiden pitää vähentää päästöjään ja rahoittaa ilmastotyötä kehitysmaissa. Vain prosentin mielestä päästörajoituksia ei tarvita lainkaan.
Suomen on kannettava oma vastuunsa, vaikka lainsäädännöllä: vähän yli joka toinen (54 prosenttia) on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että Suomeen on säädettävä ilmastolaki, joka vähentää päästöjä 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Vastuullisia yrityksiä ja Reilua kauppaa
Kiviniemen hallitus teki vielä viime hetkillä ennen vaaleja, 14. huhtikuuta, periaatepäätöksen siitä, että Suomen hallitus edistää yhteiskunta- ja yritysvastuuta. Se tarkoittaa muiden muassa ihmisoikeus-, työ- ja ympäristökysymysten huomioimista yritystoiminnassa globaalisti.
Hallitus on lisäksi vuonna 2008 antanut periaatepäätöksen kestävien hankintojen edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Päätöksen mukaan valtion keskushallinto ottaa omissa hankinnoissaan ympäristönäkökulman huomioon vuonna 2015 kaikissa hankinnoissaan.
Uusi eduskunta ja tuleva hallitus ottanevat edeltäjänsä periaatepäätöksen avosylin vastaan, sillä veret seisauttava 95 prosenttia kansanedustajista on jokseenkin tai täysin eri mieltä siitä, että julkisilla varoilla tulisi ostaa tuotteita mahdollisimman edullisesti, vaikka olisi mahdollista, että ne on tuotettu epäeettisesti. Täysin samaa mieltä ”epäeettisyysväitteen” kanssa ei ole kukaan.
Myös Reilulla kaupalla riittää eduskunnassa tukijoita. 15 prosenttia kansanedustajista ostaa Reilun kaupan tuotteita aina kun mahdollista, 41 prosenttia usein ja toiset 41 prosenttia satunnaisesti. Vain 3 prosenttia ei käytä Reilun kaupan tuotteita lainkaan.
Kansainvälisen pörssiveron puolella
Euroopan unionissa etenkin Ranska ja Saksa ovat nostaneet keskusteluun kansainvälistä rahoitusmarkkinaveroa, niin kutsuttua pörssiveroa. On arvioitu, että vero vähentäisi keinottelua ja vakauttaisi rahoitusmarkkinoita. Verotulojen arvioidaan nousevan jopa 600 miljardiin euroon vuodessa, jos 0,05 prosentin vero valuutta-, osake- ja johdannaiskaupalle olisi maailmanlaajuinen.
Jos Ulkopoliittiseen vaalikoneeseen vastanneiden näkemys toteutuu, Suomi voi käydä Saksan ja Ranskan tielle: 51 prosenttia edustajista on täysin samaa mieltä siitä, että kansainvälinen pörssivero kannattaa ottaa käyttöön, ja jokseenkin samaa mieltä tästä on 36 prosenttia.
Eroja puolueiden välille on syntynyt, kun haastatteluissa ja vaalipaneeleissa on kysytty tulisiko vero ottaa käyttöön maailmanlaajuisesti, vai voitaisiinko se ottaa käyttöön myös vain Euroopan unionin tasolla, jos maailmanlaajuista sopimusta ei saada aikaan.
Helsingin Sanomien vaalikoneessa — johon vastasi peräti 91 prosenttia uudesta eduskunnasta — asiaa kysyttiinkin näin. Sen mukaan tuoreista kansanedustajista 50 prosenttia on sitä mieltä, että transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä, ja 40 prosenttia katsoo, että EU:n pitäisi ottaa transaktiovero käyttöön, vaikka muu maailma ei järjestelmään osallistuisikaan. Lopuista kymmenestä prosentista vero vaikeuttaisi ihmisten ja yritysten lainansaantia ja heikentäisi näin yleistä talouskasvua. Sitä ei siksi pidä ottaa käyttöön missään tapauksessa.
Puolueittain eriteltynä nähdään, että suurten puolueiden oikea laita kelpuuttaisi maailmanlaajuisen veron ja vasen siipi olisi valmis aloittamaan myös vain Euroopan unionin tasolla.
Kokoomuslaisista 10 prosenttia kannattaa EU:n laajuista veroa, 64 prosenttia maailmanlaajuista ja 26 prosenttia ei ottaisi sitä käyttöön ollenkaan.
Demareista 79 prosentille kelpaisi EU:n laajuinen vero ja loput 21 taipuisivat maailmanlaajuiseen verotukseen.
Perussuomalaisista 37 prosenttia haluaisi EU:n tason veron, 51 prosenttia maailmalaajuisen ja reilut 11 prosenttia ei lainkaan.
Keskustasta taas reilut 10 prosenttia kannattaa EU:n laajuista veroa, 79 prosenttia maailmanlaajuista ja reilut 10 prosenttia ei lainkaan.
Kepa.fi: Yli 120 000 etsi ehdokastaan Ulkopoliittisesta vaalikoneesta
Tarkastele valittujen kansanedustajien vastauksia Ulkopoliittisen vaalikoneen Tilastot-sivulla.
Ulkopoliittinen vaalikone
Päivitetty 19.4.2011 klo 10.50 puoluekohtaisilla vastausprosenteilla Ulkopoliittiseen vaalikoneeseen.