Japani on aivan liian rikas saadakseen virallista kehitysapua, mutta luonnonkatastrofin runtelemat alueet tarvitsevat sekä hätäapua että pitkän aikavälin jälleenrakennusta, AidData-sivustolla kirjoitetaan. Jos Japani tarvitsee rahaa, sen käytännössä nollan prosentin inflaatiolla se voi tarvittaessa painaa sitä. Japani onkin valikoinut apuaan hyvin tarkkaan, eikä ole ottanut vastaan mitä ja ketä vain.
Mutta samat ongelmat Japanin ”kriisinhallintaa” vaivaavat kuin toista viime aikojen katastrofin uhria, Haitia. Infrastruktuuri, logistiikka ja koordinaatio: on vain tietty määrä autoja, tietty määrä alueet tuntevia viranomaisia, tietty määrä asuntoja avustajille, ja niin edelleen. Ja kaikkien kotimaisten ja ulkomaisten apuryhmien työtä pitäisi jotenkin koordinoida.
Kun se ei ole Japanille helppoa, voi vain kuvitella kuinka se on arkipäivää sellaisissa katastrofimaissa, joissa resurssit ovat tiukalla. Haitissa vuoden jälkeen paljon on vielä tekemättä, ja paljon luvattuja rahoja on saamatta ja saatuja rahoja on myös käyttämättä. Sadat kokit koettavat parantaa soppaa, mikä tekee siitä osaltaan hidasta.
Eli kun nyt Japani herättää ihmisten sympatioita ja höllentää kukkaron nyörejä, voisi olla syytä pysähtyä ja miettiä kannattaisiko avustukset antaa kuitenkin Haitiin. Tai vielä parempaa, korvamerkitsemättöminä jollekin järjestölle, joka voi tarpeen mukaan harkita mikä olisi sellainen kohde, jossa rahalle kipeimmin olisi tarvetta.
Katastrofi — ja vainko se — yhdistää Haitia ja Japania
Kun rikas Japani joutui ahdinkoon, näimme kuinka hankalaa katastrofin hallinta ja jälleenrakennus voivat olla, vaikka rahaa olisi tarjolla yllin kyllin.
Teksti: Esa Salminen