Al Gore ja ilmastonmuutospaneeli IPCC saivat siitä Nobelin rauhanpalkinnon. Siitä puhutaan painokkaasti Britannian ja Yhdysvaltain turvallisuuspolitiikoissa. Ban Ki-moonin mukaan ainakin osa Darfurin konfliktista johtuu siitä. Mutta ilmastonmuutoksen ja lisääntyvien konfliktien yhteyttä ei ole varsinaisesti osoitettu, ja siitä puhutaan enemmän tai vähemmän yleistiedon ja oletusten tasolla.
Siksi Pohjois-Texasin yliopiston apulaisprofessorit Cullen Hendrix ja Idean Salehyan kartoittivat yli 6000 konfliktia Afrikassa ja selvittivät muun muassa niiden laajuuden, taustat ja tekijät. Päähavainto on, että sekä kuivuudet että tulvavuodet näkyvät tilastoissa selvästi kasvavina levottomuuksina ja konflikteina.
Havainnolla voi olla suuri merkitys Afrikalle, sillä IPCC ennustaa sen kärsivän muuttuvasta ilmastosta ja erityisesti sademääristä eniten. Afrikassa olisi tutkijoiden mukaan tärkeää varautua konflikteihin nykyistä paremmin.
Sademäärillä selkeä yhteys levottomuuksiin
Hyvin kuivina vuosina, joita on tullut noin 40 vuoden välein, yhteiskunnalliset konfliktit ovat nousseet keskimäärin 34 prosentilla. Hyvin sateisina vuosina nousu puolestaan on 27 prosentin luokkaa.
Tutkijoiden luomassa Social Conflict in Africa Database -tietokannassa konfliktit jaotellaan väkivaltaisiin (kuten mellakoihin) ja väkivallattomiin (kuten mielenosoituksiin ja lakkoihin). Siinä kun kuivat ajat lisäävät molempia levottomuuksia, lisäävät runsaiden sateiden vuodet erityisesti väkivaltaisia konflikteja.
Se saattaa tutkijoiden mukaan johtua liiallisten sateiden aiheuttamista talousvahingoista, mutta todennäköisemmältä vaikuttaa, että se johtuu niin sanotusta runsauden paradoksista: esimerkiksi karjavarkaudet näyttäisivät lisääntyvän Sahelin alueella niinä vuosina kun ruokaa ja vettä on riittämiin. Eli: jos väkivallalla haluaa viedä naapurilta resursseja, se on järkevää vain silloin, kun on jotain, mitä viedä.
Sademäärät ovat tutkijoiden mukaan oiva tutkimuskohde, koska ne vaikuttavat suoraan maaseudun tulotasoon ja ruokaturvaan Afrikassa. Toisaalta niihin ei suoraan vaikuta ihmisen toiminta (toisin kuin vaikka eroosioon tai veden puhtauteen), joten ne ovat hyvä mittari tutkia nimenomaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Varautuminen olisi tärkeää
Sateissa tasaisuus olisi parasta: liian kuivina vuosina mikään ei kasva, ja kun sataa liikaa, tuhoavat tulvat sadot. IPCC:n arvioiden mukaan tämä ei ole Afrikan tulevaisuus, vaan jatkossa sateet tulevat yhä enemmän ryppäinä, joiden välissä on yhä pidemmät kuivat kaudet.
Kun katsotaan mannerta tarkemmin, IPCC ennustaa, että mantereen pohjois- ja eteläkärjistä tulee jatkossa aiempaa kuivempia, kun taas Itä-Afrikasta on tulossa selkeästi sateisempi.
Näistä syistä tutkijoiden mukaan poliitikkojen olisi keskityttävä parantamaan eri Afrikan maiden sopeutumiskykyä.
”Tarvitaan vesivarastoja ja kastelulaitteita, uusia kasvilajikkeita jotka eivät ole niin herkkiä tulville ja kuivuuksille sekä parempaa pääsyä vakuutusmarkkinoille”, tutkijat toteavat. IPCC:n aineiston avulla voidaan tunnistaa vielä erityisen haavoittuvaiset alueet.
Laajempi näkökulma turvallisuuteen
Nykytutkimuksen katsanto turvallisuuteen ja konflikteihin on liian kapea, tutkijat huomauttavat. Konflikteja tutkittaessa keskitytään lähinnä maiden välisiin konflikteihin ja sisällissotiin, joissa toinen osapuoli on valtio. Nämä ovat kuitenkin hyvin pieni osa maailman konflikteja, ja ne käydä todennäköisesti yhä harvinaisemmiksi.
”Jos konfliktissa on kyse kilpailusta vähistä vesi- ja maavaroista, on hallitusta vastaan hyökkääminen hyödyllistä vain, jos valtio kontrolloi näitä resursseja tai on vastuussa niiden jakamisesta”, selvityksessä todetaan.
Tutkijoiden mukaan vaikuttaa paljon todennäköisemmältä, että huonojen sateiden aikaansaama ruokaturvattomuus herättää mielenosoituksia, mellakoita, työvoimapoliittisia kiistoja ja konflikteja paikallisyhteisöissä. Nämä voivat kohdistua hallituksen lisäksi muun muassa toisiin heimoihin, yrityksiin tai yksittäisiin kansalaisiin, ja voivat johtaa pitkän aikavälin yhteiskunnallisiin levottomuuksiin.
Tietokanta avoin kaikille
Auttaakseen konfliktintutkimuksen näkökulman laajentamista ovat tutkijat osana Texasin yliopiston Climate Change and African Political Stability -ohjelmaa julkaisseet koko tietokantansa verkossa. Tietokantaan on viety yli 6000 yhteiskunnallista konfliktia ympäri Afrikkaa.
Ne on kerätty AP- ja AFP-uutistoimistojen uutisista sekä sisällissotien ja kapinointien osalta Uppsalan yliopiston tietokannasta vuosilta 1990—2009. Tiedot on jaoteltu konfliktin ajoituksen, tyypin, osallistujien, kohteiden, osallistujamäärän, henkilövahinkojen, hallituksen osallisuuden, tapahtumapaikan ja konfliktin aiheiden mukaan.
”Siinä kun muissa lähteissä tarjotaan reilusti tietoa aseellisista konflikteista Afrikassa, tämän hankkeen tarkoitus on tarjota tutkijoille, toimittajille, kansalaisjärjestöille ja politiikan tekijöille enemmän tieto muista yhteiskunnallisten konfliktien muodoista”, tietokannan esittelyssä todetaan.
The Brewing Storm? — Climate change, rainfall, and social conflict in Africa (pdf)
Social Conflict in Africa Database