Vihdoinkin! Ilmaston lämpeneminen saadaan pysähtymään 1,5 asteeseen, ja vaikka tilastodata on tuoretta, tätä juhlitaan ympäri maailmaa suorastaan hurmoksellisesti.
Kasvihuonekaasupäästöt on saatu kuriin etenkin uusilla arktisten alueiden hiilidioksidi-imureilla, joissa kivettynyt hiilidioksidi upotetaan syvälle pohjoisen kallioperään. Imureiden takana on kiinalainen multikorporaatio Alibaba, joka on kehittänyt datajärjestelmän, jolla hiilipäästöjen seuranta on täsmällistä ja imurointi tarkkaan kohdennettua. Vaikka ilmastokriisin kannalta järjestelmä on ollut helpotus, on se kyseenalaistanut ihmisten itsemääräämisoikeuden ja yksityisyydensuojan, sillä päästöseuranta vaatii ajantasaista kulutusdataa. Yhteisen ilmastomme tulevaisuus on kiinni Alibaban imuripatentista, joten yrityksen päätösvalta lisää Kiinan geopoliittista ja talouspoliittista valtaa äärimmilleen. Hiljalleen olemme luopuneet monista oikeuksistamme ja antautuneet uudenlaiselle eko- ja teknodiktatuurille. Peloista huolimatta tekoälypohjaiset viestintävälineet etenevät vauhdilla ja maailma elää jälleen uutta teknologiahurmosta, ratkaisihan se ilmastokriisinkin. Fokus ilmastonmuutoksen taklaamiseksi on antanut tilaa muiden asioiden eskaloitumiselle.
Mikromuovin, nanoteknologioiden ja erilaisten ruokateollisuuden kemikaalien massiivisen kasvun myötä maaperän ja vesistöjen saastuminen on hiipinyt tietoomme viiveellä ja hiljaa. Ympäristön kemikaalicocktail on valtava ja ylisukupolvinen haaste. Tämä kriisi on perustavanlaatuinen ja yllättävä, sillä se vaikuttaa etenkin lisääntymishormonien tuotantoon. Tarvitsemme uutta globaalia terveyspolitiikkaa ja regulaatiota kemikaalien käyttöön viipymättä. Lisääntymisterveys on uusi globaalin kehityksen lempilapsi, johon resursseja ohjataan paljon. Lääketeollisuus voi pulleasti ja etenkin lisäravinnemarkkinat kukoistavat. Myös perinteiset uskomushoidot käyttävät yhä hyväkseen uhanlaisia eläinlajeja ja salametsästystä.
Lisääntymisterveys on uusi epätasa-arvoistava rakenne. Kenellä on oikeus saada jälkeläisiä ja elää puhtaassa luonnossa? Erilaiset mahdollisuudet lisääntymiseen ovat valtavia sosiaalisen eriarvoisuuden kysymyksiä. Etenkin pohjoisen ylikuluttavan väestön vanheneminen ja huoltosuhteen heikkeneminen on kiihtynyt nopeammin kuin tahdoimme uskoakaan.
Miten tähän on tultu?
Vuonna 2024 Suomen kauppa- ja kehityspoliittinen selonteko suuntaa suuren osan kehitysyhteistyövaroista Finnpartnershipin kautta ilmastokriisiä hillitseviin hankkeisiin ja innovaatiokehitykseen. Business Finland alkaa konseptoimaan uutta suomalaisen humanitäärisen avun huippuosaamisen vientipakettia, jota pilotoidaan Lähi-Idässä. Kehitysyhteistyön hankerahoitus järjestöille muuttuu ehdolliseksi: kasvusuunnitelma ja yrityskumppanuudet muuttuvat pakollisiksi. Kehitysyhteistyö tuotteistetaan uusien vihreän kasvun innovaatioihin ja tuotteisiin, esimerkiksi hiilidioksidisieppareihin ja pienydinvoimaloihin.
Vuonna 2025 lanseerataan Alibaban ensimmäiset kaupalliset hiilidioksidi-imurit, ja niitä skaalataan heti molemmille napa-alueille. Kiina saa YK:n yleiskokouksen päätöksellä perustaa arktisia erityiskauppa-alueita kiireellisyyteen vedoten.
Vuonna 2026 Saharan metsityshanke etenee suomalaisten metsäyhtiöiden johdolla. Suomi yrittää profiloitua entistä merkittävämpänä metsäasiantuntijana myös trooppisilla alueilla. Metsäosaamisen vienti on korkealla hallituksen prioriteeteissa, vaikka vastaanottajia ei juuri ole.
Vuonna 2027 Alibaba perustaa uuden pikaviesti-uutismedian, ja käyttäjämäärä nousee välittömästi 5 miljardiin. Palvelun käyttö edellyttää reaaliaikaista kulutusseurantaa, ja sen henkilökohtaisella päästökauppamekanismilla voi saada merkittäviä verohelpotuksia. Toisin sanoen käymme kauppaa kulutuksemme päästöillä ja yksityisyydensuojallamme. Kiinalaiset algoritmit personoivat valtavasta uutisvirrasta valikoitua tietoa, mikä hämärtää käsitystämme omista valinnoistamme ja tietämisestämme. Digifyysinen maailma sekoittuu todellisuuteen emmekä enää tunnista sitä missä tilassa toisiamme kohtaamme.
Vuonna 2028 Valtionavustukset lakkautetaan ja kehitysyhteistyöhankkeet siirtyvät yritysvetoisiksi vastuullisuusprojekteiksi, joita uusi yritysvastuulaki edellyttää ja kuluttajat brändeiltä vaativat.
Vuonna 2029 WHO raportoi ensi kertaa maapallon makeanveden kemikalisoitumisen vaikutuksista lisääntymishormoneihin. Vuonna 2030 pidetään ensimmäinen YK:n hätäkokous väestökatoon vastaamiseksi samalla viikolla, kun IPCC:n uusi ennusteraportti 1,5 asteen tavoitteen toteutumisesta julkaistaan.
Henkilö tulevaisuudesta: Zaid, 70, Libanon
Zaidin elämää ovat värittäneet lukuisat konfliktit alueella. Zaid on keskiluokkainen ja ammatiltaan opettaja. Zaidin koulu oli pitkään erään EU-rahoitteisen opettajien täydennyskoulutuksen kumppanikoulu. Myös hänen arkeensa kuuluvat erilaisten sovellukset ja alustat, jotka mahdollistavat yhteydenpidon, ostokset ja viihteen kuluttamisen. Alibaban uusi tekoälyavatar mahdollistaa paluun nuoruuteen, erilaisten persoonien kokeilemisen ja itsensä toteuttamisen. Se on melko konservatiivisessa Libanonissa ollut hauskaa, vaikkakin hieman uhkarohkeaa.
“Mutta mitä pahaa voisi tapahtua, jos nuori Zaid-avatar juhlii ja nauttii elämästä? Rapauttaako se muka yhteiskunnallista moraalia tai uhkaa sukulaisten kunniaa? Eihän kukaan saa tietää…eihän?”
Kaikilla naapureilla ei ole samanlaisia digitaitoja tai pääsyä sen piiriin, ja se on tietysti harmillista. Todellisuuden hämärtyminen ja sisäiset ristiriidat lisäävät myös mielenterveyden haasteita etenkin nuorilla ja vanhuksilla, ja se on nähtävissä myös Zaidin naapurustossa. Ilmastokriisin hidastumisen myötä nuoret yhä useammin jäävät kotikaupunkeihinsa, eivätkä enää pyri Eurooppaan. Itse asiassa Eurooppa ei enää näyttäydy kaikkein houkuttelevimpana maanosana, sillä uusia innovaatioita ja edistysaskeleita otetaan etenkin vanhassa “etelässä”. Siellä on tarmoa ja toimintaa. Ympäristökriisit eivät silti ole ohi Lähi-Idässäkään. Välimeren nanomuovipitoisuudet ja PFAS-yhdisteiden määrä on korkein maailmassa.
“Iso haaveeni saada lapsenlapsia ei ole toteutunut. On ollut sydäntä raastavaa lohduttaa kumpaakin tytärtäni lukuisten keskenmenojen jälkeen.”