Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) ilmoitti torstaina, että Suomi aikoo lakkauttaa kehitysyhteistyön maaohjelmat Afganistanissa, Keniassa, Mosambikissa ja Myanmarissa.
Maaohjelmien lakkautusten taustalla ovat hallituksen leikkaukset kehitysyhteistyöhön. Hallitus on linjannut leikkaavansa miljardin kehitysyhteistyöstä vaalikauden aikana suhteessa vuonna 2023 laadittuun budjettikehykseen.
Maaohjelmien lakkautukset osuvat esimerkiksi naisten oikeuksien puolesta tehtyyn työhön, sanoo kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu.
”Leikkaaminen kehitysyhteistyötä tarkoittaa ennen kaikkea leikkaamista maailman kaikista heikoimmassa asemassa olevilta ihmisiltä. Kehityspolitiikan heikentäminen Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa työkalupakissa on monin tavoin myös oman etumme vastaista. Se tarkoittaa leikkaamista maailman vakaudesta ja turvallisuudesta, Suomen kansainvälisestä asemasta ja kumppanuuksistamme”, Nalbantoglu sanoo.
Nalbantoglu huomauttaa, että esimerkiksi Keniassa on yhä tarvetta kahdenväliselle kehitysyhteistyölle: myönteisestä kehityksestä huolimatta yhteiskunnassa vallitsee suurta eriarvoisuutta. Tavion tiedotustilaisuudessa linjattiin, että Kenian kanssa keskitytään jatkossa taloudellisiin suhteisiin ja kahdenvälinen kehitysyhteistyö ajetaan hallituskauden aikana alas.
”Kaupallisten suhteiden kehittäminen ei korvaa kehitysyhteistyötä. Yritykset eivät voi saada aikaan samanlaista muutosta kuin kehitysyhteistyöllä on saavutettu. Miten esimerkiksi Keniassa edistetään jatkossa yritysyhteistyön keinolla naisten ja tyttöjen väkivallan vastaista työtä? Tämä on ollut painopisteenä Suomen maaohjelmassa. Kehitysyhteistyön tavoitteena on köyhyyden poistaminen ja eriarvoisuuden vähentäminen”, Nalbantoglu sanoo.
Nalbantoglu toteaa, että Myanmarissa ja Afganistanissa maaohjelmien lakkautuksille on järkevät perusteet: hirmuhallinnon kanssa ei kannata tehdä yhteistyötä.
”Silloin on tärkeää, että kansalaisyhteiskuntaa voidaan kuitenkin tukea – se voi tarkoittaa esimerkiksi vaihtoehtoa hirmuhallinnolle joskus tulevaisuudessa. Kiitämme hallitusta siitä, että kansalaisjärjestöjen ja niiden paikallisten kumppanien kriittisen tärkeää työtä näissä maissa aiotaan jatkossakin tukea”, Nalbantoglu sanoo.
Haastattelupyynnöt:
Ilmari Nalbantoglu, vaikuttamistyön johtaja, Fingo
050 574 1112 | ilmari.nalbantoglu@fingo.fi