Helsingin Sanomien 1.2 julkaisemassa uutisessa niin hallitus kuin oppositio tukevat kilvan uuden hyvinvoinnin mittarin nostamista bruttokansantuotteen (bkt) rinnalle. Vahvin vaihtoehto bkt:n tueksi on aidon kehityksen indikaattori GPI, joka on vahvasti esillä myös Kepan hallitusneuvotteluja varten laatimalla toivomuslistalla.
Vielä muutama vuosi sitten bkt:n vaihtoehtoihin lyötiin helposti hippimittarin leima. Talouskriisin kurimuksessa on kuitenkin ollut aikaa kyseenalaistaa rahan mahti. Ei se väärin ole, jos ihmistä palkan ohella lämmittää vapaa-aika ja ympäristön tila. Tilastokeskuksen tutkijat ovat puhuneet GPI:n puolesta jo useita vuosia. Myös Suomen aidon kehityksen taso on laskettu. Tulokset osoittavat, ettei 1990-luvun lamasta koskaan noustu. Vaikka varallisuus on kasvanut, ei hyvinvointi ole seurannut perässä.
Uuteen hallitusohjelmaan kirjatulla hyvinvoinnin mittarilla olisi parhaimmillaan kauaskantoisia vaikutuksia. Jos eri hallinnonalojen päätöksentekoa ohjaisi taloudellisen kasvun sijaan hyvinvoinnin maksimointi, tulisi niin veromalleja kuin energiaratkaisuja arvioida uudesta näkökulmasta.
Kepan taustamuistio: kehityksen uudet mittarit (pdf)
Sitran esiselvitys hyvinvoinnin mittareista (pdf)