Ainakin 20 000 norsunluurannikkolaista on paennut kotimaan levottomuuksia ja kasvavaa pelkoa naapurimaahan Liberiaan. Suomen Pakolaisavun Liberian-maajohtaja Markku Vesikon mukaan pakolaismäärä on kasvanut noin neljään sataan päivässä sen jälkeen, kun Norsunluurannikon istuva presidentti Laurent Gbagbo julistautui kiisteltyjen vaalien voittajaksi 17. joulukuuta.
Vesikko on juuri palannut Nimban maakunnasta läheltä Norsunluurannikon rajaa, jossa naapurimaan pakolaiset on majoitettu kyliin. Asukkaat jakavat asumuksensa ja ruokavaransa heidän kanssaan. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR tukee kyliä valmistautuessaan suuren leirin perustamiseen.
”Paikallisessa anekdootissa sanotaan, että liberialaiset ovat maailman anteliaimpia ihmisiä”, sanoo puhelimitse Liberiasta tavoitettu Vesikko.
Rajan taakse muuttaminen on Vesikon mukaan ”etnisesti helpompaa” kuin muualle, sillä rajan molemmin puolin puhutaan samaa kieltä.
”Täällä kielen nimi on Gio, siellä Yacouba. Ihmiset tuntevat yhteisen kielen kautta olonsa turvallisemmaksi, ja monet ovat jollain tapaa kaukaisia sukulaisiakin.”
Vesikko vieraili esimerkiksi Lokuaton kylässä, jonka 900 asukasta vastaanotti saman verran pakolaisia. Tällainen vieraanvaraisuus on Vesikon mukaan poikkeuksellista.
”En ole kolmenkymmenen vuoden aikana nähnyt vastaavalla tavalla ystävällisesti ja huolehtivaisesti vastaanotettuja ihmisiä.”
Kaksi presidenttiä
Levottomuudet Norsunluurannikolla johtuvat vaaleista, jotka istuva presidentti hävisi – mutta on toistaiseksi kieltäytynyt luopumasta vallasta. Vaalit voittanut entinen pääministeri Alassane Ouattara on uhannut, että Gbagbon valtakausi päättyy tammikuun 2011 aikana ”tavalla tai toisella”.
”Abidjanista kantautuneet uutiset alkoivat hermostuttaa kotialueen ihmisiä. Emme ymmärtäneet miksi maahan oli valittu kaksi presidenttiä vaikka äänestimme kukin mielestämme parhaan ehdokkaamme puolesta”, kertoi Liberiaan paennut Meman Zehi Colette Markku Vesikolle.
”Yhden presidentin kannattajat alkoivat kiertää ympäristön kylissä juhlimassa omaa vaalivoittoaan samalla kun toisen kannattajat koettivat saada tarkempia uutisia Abidjanin tilanteesta. Alueelle ilmestyi aseellisia ryhmiä, jotka alkoivat uhkailla kyläläisiä. Päätimme silloin lähteä turvallisempaan paikkaan Liberian rajan taakse, josta voisimme palata heti tilanteen selvittyä ja jatkaa töitä maatiloillamme.”
Tuoreen The Economist -lehden mukaan Liberiasta virtaa Norsunluurannikolle kapinallisia, joista monet rekrytoidaan taistelemaan vanhojen, 1990-luvun verkostojen kautta. Vuonna 2003 päättyneen Liberian sisällissodan taistelijoista monet ovat köyhiä ja työttömiä. Economistin mukaan levottomuudet Norsunluurannikolla ovat huolestuttavia myös Liberian oman vakauden kannalta.
YK valmistautuu sataan tuhanteen
Vielä joulukuun tiedotteessaan YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ilmoitti varautuvansa 30 000 pakolaisen majoittamiseen uudelle leirille Liberiassa. Nyt luku on noussut sataan tuhanteen, ja UNHCR valmistelee Vesikon mukaan hätäavustuspyyntöä, johon tarvitaan huomattavasti enemmän varoja kuin järjestöillä on tällä hetkellä käytettävissä.
”Leiri kasvaa sitä mukaa, kun ihmisiä tulee”, kuvaa Markku Vesikko. Varautuminen tarkoittaa muun muassa vesijärjestelmien ja käymälöiden rakentamista. UNHCR antaa rekisteröityneille pakolaisille peitot, lakanat, hyttysverkot, saippuaa ja muita taloustarvikkeita. Liberian lisäksi pakolaisia on mennyt ainakin Ghanaan, Guineaan ja Maliin.
Virrat kääntyilevät
Suurin osa maailman pakolaisista liikkuu oman maan sisällä, ja naapurimaihin. Länsi-Afrikassa ihmiset ovat kulkeneet maasta toiseen sen mukaan, missä on ollut turvallista. Vielä 2000-luvun alussa Liberiasta pakeni ihmisiä Norsunluurannikolle, ennen kuin levottomuudet siellä lisääntyivät, ja Liberiaankin on aiemminkin tullut Norsunluurannikolta väkeä.
Markku Vesikon Liberiassa luotsaama Suomen Pakolaisapu tekee työtä liberialaisten paluumuuttajien kanssa. Virallinen paluumuutto Liberiaan on jo loppunut, ja Pakolaisavun ohjelma on siirtynyt kohti perinteisempää ruohonjuuritason kehitysyhteistyötä: on aikuislukutaito-ohjelmaa, hygieniaa, maataloutta ja ekovessoja.
Pakolaisavun verkkosivujen mukaan paikalliset järjestöt ovat merkittävässä roolissa Liberian jälleenrakennuksessa. Sodan seurauksena useassa järjestössä on kuitenkin kapasiteetti- ja resurssipulaa muiden muassa aivovuodon takia. Tämän vuoksi kansallisten yhteistyöjärjestöjen vahvistaminen on merkittävässä osassa Pakolaisavun työssä Liberiassa.
Suomen Pakolaisapu: Norsunluurannikkolaisia pakolaisia Liberiaan
UNHCR to set up refugee camp in Liberia as Ivorians continue to flee
The Economist: Fear of Contagion