Hieman yli puolet suomalaisista (51 %) ottaisi kansainvälinen rahoitusmarkkinaveron käyttöön. Runsas neljäsosa, 27 prosenttia, ei kannata veroa. Tiedot ilmenevät Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan Taloustutkimukselta tilaamasta mielipidemittauksesta.
”Kiinnostavaa on, ettei viidesosa suomalaisista osaa ottaa kantaa kysymykseen. Talouskriisin vaatimista rakenteellisista uudistuksista ei ole keskusteltu riittävästi. Tulevat eduskuntavaalit ovat siihen otollinen tilaisuus”, toteaa kehityspoliittinen asiantuntija Tytti Nahi Kepasta.
Ylemmät toimihenkilöt, asiantuntijat, akateemisesti koulutetut sekä eläkeläiset suhtautuvat veroon keskimääräistä myönteisemmin. Eniten (37 %) veroa vastustavat suurimpaan tuloluokkaan kuuluvat suomalaiset, mutta heistäkin yli puolet (51 %) on veron kannalla.
Veron ei tarvitse olla maailmalaajuinen
Rahoitusmarkkinaverolla tarkoitetaan hyvin pientä maksua, joka perittäisiin kaikesta osake-, valuutta- ja johdannaiskaupasta. Yleisimmin on ollut esillä 0,05 prosentin suuruinen vero. Veron katsotaan lisäävän rahoitusmarkkinoiden vakautta, koska se ohjaisi sijoituksia pitkäjänteiseen suuntaan.
”Finanssikriisi osoitti, että rahoitusmarkkinoiden vakautta ja läpinäkyvyyttä on lisättävä. Samaa keskustelua on käyty aiempien finanssikriisien jälkimainingeissa, mutta uudistukset ovat jääneet olemattomiksi”, Nahi sanoo.
Veroa on usein vastustettu sanomalla, että toimiakseen sen täytyisi olla maailmanlaajuinen, jotta investoinnit eivät karkaa muualle. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on kuitenkin myöntänyt, ettei näin välttämättä ole: tälläkin hetkellä maailmassa on käytössä yli 20 maassa erilaisia rahoitusmarkkinoihin kohdistuvia veroja. Tunnetuin esimerkki on Lontoossa osakekaupasta perittävä 0,5 prosentin leimavero.
Itävallan hallituksen tilaaman tutkimuksen mukaan rahoitusmarkkinavero voisi tuottaa jopa 250 miljardia euroa vuosittain yksin Euroopassa.
”Rahoitusmarkkinavero ei ole taianomainen vastaus Euroopan akuuttiin talouskriisiin. Se voisi kuitenkin paikata merkittävästi julkisen talouden vajetta. Kansainvälisenä verona se olisi myös luonteva keino rahoittaa ilmastomuutoksen vastaisia toimia”, Nahi toteaa.
Pankeilta perätään vastuuta – ja poliitikoilta toimenpiteitä
Suomalaisilla on selkeä mielipide siitä, että kansainvälisten rahoitusalan tulisi osallistua nykyistä enemmän talouskriisin kustannuksiin. Yli kaksi kolmasosaa, 71 prosenttia, pitää ulkomaisten pankkien ja muiden rahoitusalan kansainvälisten toimijoiden osallistumista talouskriisin kustannusten hoitamiseen joko täysin riittämättömänä tai eivät kovin hyvänä. Ainoastaan neljä prosenttia on täysin tyytyväisiä.
Myönteisintä suhtautuminen on kokoomuksen ja RKP:n kannattajilla, mutta myös heistä yli 60 prosenttia pitää kansainvälisen rahoitusalan toimintaa joko täysin riittämättömänä tai ei kovin hyvänä. Vihreiden kannattajat eroavat muiden hallituspuolueiden kannattajista selvästi kriittisemmällä asenteellaan.
Suomalaisilla ei ole tällä hetkellä kovin suurta luottoa siihen, että poliitikkojen toimet riittäisivät vastaavien kriisien välttämiseksi. Vastaajista 76 prosenttia on sitä mieltä, että toimet ovat joko täysin riittämättömiä tai ei kovin hyviä.
Näin kysyttiin ja keskeisimmät tulokset
Tuntuuko teistä, että ulkomaiset pankit ja muut kansainväliset rahoitusalan toimijat ovat osallistuneet riittävästi talouskriisistä aiheutuvien kustannusten hoitamiseen?
Täysin riittävästi: 4 %
Kohtalaisen hyvin: 18 %
Ei kovin hyvin: 40 %
Täysin riittämättömästi 31 %
Ei osaa sanoa: 3 %
Entä tuntuuko teistä, että poliitikot ovat tehneet riittävästi vastaavien kriisien välttämiseksi?
Täysin riittävästi 3 %
Kohtalaisen hyvin 18 %
Ei kovin hyvin 47 %
Täysin riittämättömästi 29 %
Ei osaa sanoa 3 %
Arvioidaan, että kansainvälinen pörssivero vähentäisi keinottelua ja vakauttaisi rahoitusmarkkinoita. Verotulojen arvioidaan nousevan jopa 250 miljardiin euroon vuodessa, jos 0,05 prosentin vero valuutta-, osake- ja johdannaiskaupalle olisi Euroopan-laajuinen. Toisaalta rahoitusmarkkinoiden liiallisen verotuksen ja sääntelyn pelätään vähentävän ihmisten ja yritysten lainansaantia ja yleistä talouskasvua. Pitäisikö teidän mielestänne kansainvälinen pörssivero ottaa käyttöön?
Kyllä 51 %
Ei 27 %
Ei osaa sanoa 21 %
Tutkimusta varten haastateltiin 1006 ihmistä puhelimitse 29.11.–2.12. välisenä aikana.Tutkimuksen virhemarginaali on noin ±3 prosenttiyksikköä 95 prosentin luottamustasolla.
Toimituksille tiedoksi
Tarkemmat tutkimustulokset taustamuuttujineen (pdf)
Taloustutkimuksen analyysi tutkimustuloksista (pdf)
Kepan taustamuistio rahoitusmarkkinaverosta (pdf)
Lisätietoja
Kehityspoliittinen asiantuntija Tytti Nahi, puh.040 772 4247
Tiedottaja Pasi Nokelainen, puh. 0503395860