Burmalaiset käyvät vaaliuurnille sunnuntaina 7. marraskuuta. Kyse on maan ensimmäisistä parlamenttivaaleista 20 vuoteen – tuolloin rauhannobelisti Aung San Suu Kyin johtama Kansallinen demokratialiitto NLD voitti vaalit ylivoimaisesti, mutta sotilasjuntta mitätöi tuloksen ja päätti pysyä vallassa.
Nyt NLD ei voi vaaleihin osallistua, sillä se on lakkautettu uuden vaalilain nojalla. Puoluehallitus ei suostunut poistamaan kotiarestissa olevaa Suu Kyitä tai muita poliittisia vankeja puolueen jäsenrekisteristä, vaan päätti boikotoida vaaleja. Osa NLD:n jäsenistä erosi ja perusti Kansallinen demokraattinen voima -puolueen, joka on nyt yksi 37 vaaleihin osallistuvasta puolueesta.
Puolueiden määrä ei kuitenkaan takaa vapaita vaaleja tai todellisia vaihtoehtoja juntalle. The Irrawaddy -lehden päätoimittaja Kyaw Zwa Moen mukaan vaaleissa on kyse lähinnä huijauksesta.
”Kun vaalit pidetään tilanteessa, jossa Suu Kyi on kotiarestissa, maassa on yli 2100 poliittista vankia ja monia etnisten vähemmistöjen puolueita on estetty osallistumasta, emme voi nähdä vaaleja vapaina tai kaikkia osapuolia mukaan ottavina.”
”Ja kun juntan valitseman vaalikomission laatimat vaalilait kuristavat demokratialiikkeen ja etnisten vähemmistöjen puolueita ja samalla suosivat juntan suosikkia Unionin solidaarisuus- ja kehityspuoluetta (USDP), emme voi pitää vaaleja tasapuolisina.”
Kyaw Zwa Moen mukaan juntan tavoitteena ei ole demokratian tuominen Burmaan, vaan sotilasvallan jatkaminen varjoamalla se parlamentaarisen hallintosysteemin kuosiin. Jo kättelyssä armeijalle on varattu neljännes parlamenttipaikoista ja muiden keinojen avulla juntan odotetaan voittavan vaalit selkeästi.
Oppositio voi kampanjoida pienimuotoisesti
Myös Britannian Burman-suurlähettilään Andrew Heynin mukaan vaalit tulevat olemaan demokratian irvikuva. Heyn puhui kolme päivää ennen vaaleja Bangkokin ulkomaankirjeenvaihtajien kerholla.
”Olen kiertänyt maata ja voinut jutella ihmisten kanssa vaaleista. Monet eivät halua äänestää, koska tulos tiedetään ennalta. Mutta Rangoonissa olen nähnyt oppositiopuolueiden edustajien jakavan lentolehtisiä ja houkuttelevan ihmisiä äänestämään. Televisio- ja lehtimainonta on kontrolloitua ja vain armeijaa kannattavien puolueiden käytössä.”
Sotilasjuntta on ilmoittanut, että diplomaatit voivat seurata vaaleja vapaasti, mutta muita ulkomaisia vaalitarkkailijoita maahan ei suvaita. Myös ulkomainen lehdistö on Heyn mukaan pannassa muutamia kiinalaisia toimittajia lukuun ottamatta. Ulkomaisella medialla on kuitenkin Burmassa omat paikalliset avustajansa, joten vaaleista saadaan maailmalle jotain tietoa.
Varsinkin Burman naapurimaat Aasiassa toivovat, että vaalit ovat askel oikeaan suuntaan, eivätkä ole kritisoineet maata monien länsimaiden tapaan. Suurten talousintressien vuoksi Burmaan sijoitetaan, oli vallassa kuka tahansa.
Marraskuun alkupäivinä thaimaalainen rakennusyhtiö ilmoitti tehneensä 6 miljardin euron arvoisen sopimuksen syväsataman, teollisuusalueen ja valtatien rakentamisesta Dawein kaupungin lähelle. Kiina sijoittaa maakaasukenttiin ja patojen rakentamiseen eivätkä Intian demokratiaperinteetkään estä talousyhteistyötä juntan kanssa.
Suurlähettiläs Heyn ei arvioi länsimaiden reaktioita vaalien tuloksiin, mutta yhdestä asiasta hän on varma: ”Burmassa on valtava tarve humanitaariselle avulle. Lokakuun lopulla suistolle iski pyörremyrsky, joka tuhosi tuhansia koteja. Maailmalla tapahtumasta ei tiedetä juuri mitään.”
Demokratiatoiveet matalalla Burman vaaleissa
Burman 7. marraskuuta pidettävistä ensimmäisistä parlamenttivaaleista 20 vuoteen on tarkkailijoiden mukaan tulossa vapaiden, tasapuolisten ja kaikki osapuolet mukaan ottavien vaalien irvikuva. Osa demokratiarintamasta ei kuitenkaan halua luovuttaa.
Teksti: Timo Kuronen Kuva: Timo Kuronen