”Suurin ihmisoikeusrikkomus, mitä voi tehdä, on ruumiin silpominen”, toteaa Solidaarisuuden Afrikan aluepäällikkö Airi Kähärä.
Silpomisessa tytön ulkoisia sukuelimiä muokataan tai ne poistetaan. Toimenpiteitä on erilaisia, mutta ne kaikki aiheuttavat tytöille ja naisille läpi elämän kestäviä fyysisiä ja psyykkisiä terveysriskejä.
”Yhteisöissä ei ole tietoa silpomisen aiheuttamista terveysriskeistä, esimerkiksi siitä, mistä synnytysvaikeudet johtuvat”, kertoo Kähärä.
Tietoisuus silpomisen aiheuttamista terveysriskeistä on lisääntynyt.
Silpomisperinne elää edelleen hyvin vahvana Somalimaassa sekä Kenian Nyanzan alueella. Arvioiden mukaan 90–98 prosenttia Somalimaan tytöistä ja 96 prosenttia Nyanzan alueen tytöistä silvotaan.
Silpomistapa liittyy vahvasti perinteisiin sukupuolirooleihin, vallitsevaan moraalikäsitykseen sekä ajatukseen silpomisesta uskonnollisena velvollisuutena sekä kristittyjen että muslimien keskuudessa.
Yhdessä Solidaarisuuden kenialaisista kumppanijärjestöistä, Manga Heartissa työskentelevä Grace Kerubo Morungi on kisii-yhteisön jäsenenä itse silvottu lapsena. Kerubo Morungi kirjoittaa kisii-naisen elämästä kertovaa blogia Solidaarisuuden verkkosivuille.
Kisii-yhteisön jäsenet uskovat, että tyttäret perivät ominaisuutensa äideiltä ja tämän sukulaisilta. Tämän vuoksi on nimenomaisesti äidin vastuulla kasvattaa tyttäristä kunnollisia, hyviä ihmisiä, joiden mittana on ennen kaikkea korkea seksuaalimoraali.
”Silpominen merkitsee ennen kaikkea tottelevaisuutta, asettumista naiselta vaadittuun rooliin ja ominaisuuksiin. Sukuelinten silpominen on yksi tapa varmistaa, ettei tytär aiheuta häpeää. Tytön äiti nähdään syyllisenä silpomiseen, vaikka myös hän elää kulttuuristen odotusten paineessa”, Kerubo Morungi kirjoittaa.
Äidit eivät enää leikkaa tyttäriään.
Solidaarisuus on yhdessä paikallisten yhteistyökumppaneidensa kanssa lisännyt yhteisöjen tietoa sukupuolen silpomisen terveysvaikutuksista. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi uskonnollisten johtajien, viranomaisten, toimittajien ja opettajien kanssa.
”Tuloksena ihmisten tietoisuus silpomisen seurauksista on lisääntynyt. Yhteisöissä on jo äitejä, jotka eivät enää leikkaa tyttäriään”, kertoo Kähärä.
Silpomisperinteen täydelliseen poistamiseen vaaditaan pitkäjänteistä työtä ja läsnäoloa alueella. Solidaarisuus jatkaakin työtä tukemalla järjestöä Keniassa sekä kahta järjestöä Somalimaassa levittämään edelleen tietoa silpomisen haitoista.
Esimerkiksi Somalimaassa tehdään vaikuttamistyötä silpomisen kieltävän lain aikaansaamiseksi yhdessä kattojärjestö NAFISin kanssa.
Lue lisää
5+1 kysymystä silpomisesta
,
Solidaarisuus
Solidaarisuus tekee sukupuolten välistä tasa-arvoa, ihmisarvoista toimeentuloa ja kansalaisyhteiskuntia vahvistavaa kehitysyhteistyötä Nicaraguassa, Somalimaassa ja Keniassa.
Toimintaan voi osallistua seuraamalla Solidaarisuuden työtä, tukemalla toimintaa ja ryhtymällä vapaaehtoiseksi.