Kansalaisjärjestöt olivat edellisvuosia näkyvämmin esillä Lappeenrannassa 18. elokuuta järjestetyllä Mahdollisuuksien torilla. Torin yhteydessä järjestettiin ensimmäistä kertaa Kansalaisyhteiskunnan Fiesta, joka toi Marian aukiolle kaupungin keskustaan parikymmentä järjestöä.
”Juhlimme tänään kansalaisyhteiskuntaa ilon kautta”, totesi Lappeenrannan Mahdollisuuksien torin koordinaattori Ilkka Kuukka yleisölle Marian aukion ohjelman alkaessa.
Lappeenrannan kansalaisjärjestöjä ei ole aina juhlittu. Erityisesti järjestöjen ja kaupungin suhde on ollut vaikea.
”Jos järjestöiltä ja yhdistysaktiiveilta kysytään, kaupungin suhtautuminen kolmanteen sektoriin on ollut hyvin negatiivinen. Nyt kaupungilta tulee uutta puhetta, jossa kolmannen sektorin tärkeys tunnistetaan ja sen ajamat asiat, kuten yhteisöllisyys, ovat nousseet strategiapapereihin”, kertoo Kuukka, joka toimii myös Etelä-Karjalan Yhdistykset ry:n puheenjohtajana.
Kolmatta kertaa torikoordinaattorina toimineen Anne Tahvanaisen mielestä järjestöjen nostaminen esille oli erityisen tärkeää Lappeenrannassa, missä kaupunkilaiset eivät aina löydä olemassa olevia järjestöjä ja jäävät siksi päätöksenteon ulkopuolelle.
”Tämä on kohtalaisen iso kaupunki, jossa vastuu on hyvin pitkälti päättäjillä. Ihmiset eivät välttämättä tiedä, että he voisivat ottaa kantaa maakunnallisiin asioihin, kuten maakuntauudistukseen ja soteen.”
Kaupunkilaiset kaipaavat osallistumismahdollisuuksia
Järjestöjen lisäksi Lappeenrannan Mahdollisuuksien torilla oli hyvin monipuolista ohjelmaa: musiikkia, tanssia, teatteria, elokuvia, keskusteluita, koko perheen kisailua, jopa karkkisade. Kansalaisyhteiskunnan asiasisällön sovittaminen yhteen muun ohjelman kanssa ei sujunut täysin ongelmitta.
Viestinnästä vastannut Tahvanainen kertoo, että sosiaalisessa mediassa oli vaikeaa ylläpitää ihmisten kiinnostusta asiasisältöä kohtaan.
”Kaikki julkaisut musiikkiartisteista veivät suurimman huomion, ja sitten itse asia jäi vähemmälle huomiolle. Ihmiset ovat tottuneet tavallisiin musiikkifestareihin. He eivät välttämättä jaksa keskittyä asiasisältöön siinä sivussa.”
Marian aukiolle oli tullut esittäytymään muun muassa valtakunnallinen Kotimajoitusverkosto, joka järjestää turvapaikanhakijoiden kotimajoitusta. Verkoston hankejohtaja Mirka Seppälällä on takanaan monta Mahdollisuuksien toria eri puolilla Suomea. Hän on oppinut huomaamaan paikkakuntien välisiä eroja suhtautumisessa kansalaisyhteiskuntaan.
Lauantain perusteella Seppälä koki, että lappeenrantalaiset kaipasivat enemmän mahdollisuuksia osallistua kansalaistoimintaan turvapaikanhakijoiden kanssa.
”Tuntuu, että täällä on todella vähän toimijoita tällä sektorilla. Ihmiset tulevat kyselemään meiltä, mitä kautta he voivat tehdä työtä turvapaikanhakijoiden kanssa.”
”Vapaaehtoistyö muuttaa maailmaa”
Toreilla tapaamiensa ihmisten perusteella Seppälä kokee, että suomalaiset ovat varsin aktiivista talkoolaiskansaa, jotka eivät kuitenkaan näe kansalaisyhteiskunnan toimintaa kovin poliittisena.
”Vapaaehtoistyötä ei nähdä poliittisena toimintana, miten itse näen sen. Me muutamme maailmaa sillä, minkälaista vapaaehtoistyötä teemme ja minkälaisella asenteella toimimme”, Seppälä sanoo.
Seppälän mielestä kansalaisyhteiskunnan tehtävä on ohjata poliittista päätöksentekoa, jotta kansalaisten poliittinen vaikuttaminen ei rajoittuisi vain eduskuntavaaleissa äänestämiseen neljän vuoden välein.
”Samalla kansalaisyhteiskunnan rooli on vahtia, että viranomaiset tekevät työtään kunnolla. Kansalaisina olemme poliittisia toimijoita jokainen, vaikka emme olisi millään lailla puoluepoliittisesti sitoutuneita.”
Huono politiikka ajaa toimimaan
Kotimajoitusverkoston katosta vastapäätä olevassa Luonnonsuojeluliiton kojussa Etelä-Karjalan piirin aluepäällikkö Anna Vuori kertoo nähneensä, että ihmiset hakeutuvat kansalaisyhteiskunnan toimintaan vastareaktiona näkemäänsä politiikkaan. Hän kertoo, että järjestön metsätoimintaan on tullut mukaan alueen ankarasta metsäpolitiikasta suivaantuneita ihmisiä.
”Täällä Etelä-Karjalassa on perinteisesti vahva metsätalous. Kärjistetysti voisi sanoa, että kun jossain hakataan puustoa, meille hakeutuu toimijoita.”
Vuoren mielestä päättäjienkin pitäisi ymmärtää kansalaisyhteiskunnan tärkeys.
”Kansanlaisyhteiskunta lisää kansalaisten osallistumisen kokemuksia yhteiskuntaan. Tottakai on myös päättäjien etu, että kansalaiset kokevat olevansa osallisia yhteiskunnassa.”
Kansalaisyhteiskunnan juhlinta jatkuu Mahdollisuuksien toreilla syksyllä ympäri Suomea, seuraavaksi Maarianhaminassa 25.8. ja Forssassa 14.9. Lisää tietoa toreista löydät Paikkakunnat-sivulta.