Kestävän kehityksen periaatteiden: kumppanuus, rauha, yhteistyö, ihmiset ja planeetta, tulisi näkyä paitsi kansalaisjärjestöjen toiminnassa, myös laajemmin Suomen kehityspoliittisessa kansalaisyhteiskuntalinjauksessa. Miten tämä toteutetaan käytännössä, sitä pohdittiin viime viikolla ensimmäisessä työpajassa.
Lopputuloksena neljä työryhmää työsti ehdotuksensa siitä, miten Agenda 2030:n hengen tulisi näkyä uudessa linjauksessa.
,
Miten saamme ihmiset mukaan?
Kuinka teemme entistä vaikuttavampaa kehitysviestintää ja globaalikasvatusta ja aktivoimme kansalaisia kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttajiksi Suomessa?
Vaikuttavuus tarvitsee eri ryhmiä mukaan ja yhteistyötä niiden välillä.
Viestinnässä ja globaalikasvatuksessa on tuotava esiin se, että Agenda 2030 -tavoitteiden edistäminen on välttämätöntä sekä nostaa esiin konkreettisia keinoja, joilla yksilötkin voivat vaikuttaa.
Tuloksista kertominen ja muutoksen tekemisen sanoittaminen on tärkeää: täytyy pystyä inspiroimaan ihmisiä mukaan toimintaan.
,
Miten eroon pohjoinen−etelä-jaottelusta?
Miten Agenda 2030:n sisältämä ajatus keskinäisriippuvuudesta ja kehityshaasteiden universaalisuudesta sekä ihmisoikeusperustainen ajattelu haastavat kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä?
Aidot ja tasaveroiset kumppanuudet ovat avainasemassa, kun vastataan globaaleihin haasteisiin ja pyritään irti etelä-pohjoinen jaottelusta.
Kestävien tulosten saavuttaminen edellyttää, että vastuunkantajat hoitavat velvollisuutensa. Toimijat ovat moninaisia ja niillä on erilaiset roolit, jotka tulisi huomioida ja hyödyntää kestäviin tuloksiin pääsemiseksi.
Leave no one behind -periaate haastaa ajattelemaan kansalaisuutta laajemmin: tärkeää tunnistaa kaikki yhteiskunnissa oleskelevat ihmiset ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat. On tärkeää tukea niin ylikansallisia, kansallisia kuin ruohonjuuritasonkin kansalaisyhteiskuntatoimijoita ja vahvistaa eri toimijoiden välisiä linkkejä.
,
Miten edistää rauhaa ja demokratiaa?
Mikä on kansalaisyhteiskuntatoimijoiden merkitys demokraattisten ja rauhanomaisten yhteiskuntien edistämisessä osana kestävän kehityksen tavoitteita ja Suomen kehityspolitiikkaa?
Kestävän kehityksen toteutuminen edellyttää, että kansalaisyhteiskunta on voimavara eikä uhka. Suomalaiset kansalaisjärjestöt omassa toiminnassaan edistävät yhteiskunnissa eri äänten kuulumista.
Suomalainen kansalaisyhteiskunta on oikeusvaltion sekä rauhanvälityksen ja demokratian osaaja. Meidän on osaamisellamme tuettava kehitysmaiden rauhanomaista kehitystä sekä demokraattisten rakenteiden ja toimijoiden vahvistamista.
Suomi painottaa yhteistyössään hauraiden valtioiden kanssa kansalaisyhteiskunnan vahvistamista ja yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa, erityisesti siirtymäkaudella, ja vahvistaa humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön jatkumoa.
Demokraattiset yhteiskunnat ja kestävä rauha edellyttävät eri toimijoiden välistä dialogia ja kumppanuutta. Kansalaisyhteiskunnalla on rooli myös paikallisen tason yritysten ja sosiaalisen yritystoiminnan sekä yritysten vastuullisuuden edistämisessä.
,
Millaisia mahdollisuuksia Agenda 2030 antaa?
Mitä uusia mahdollisuuksia Agenda 2030 tuo kansalaisyhteiskunnan toimijoille Suomessa ja globaalisti?
Erityishuomiota tulisi kiinnittää tavoitteisiin 16: rauha ja oikeudenmukaisuus ja 5: sukupuolten tasa-arvo.
Agenda 2030 -ohjelman toteuttaminen Suomessa yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa ei voi olla vain kehitysyhteistyövarojen ja ulkoministeriön varassa. Ohjelman toteuttaminen Suomessa vaatii laajempaa yhteistyötä eri hallinnonalojen välillä.
Agenda 2030 tarjoaa eri toimijoille, myös kansalaisjärjestöille, mahdollisuuden kehittää tuotteita ja palveluita kehitysmaiden ihmisten tarpeisiin yhteistyössä yksityisen tai julkisen sektorin kanssa. Toiminnan lähtökohtana on aina oltava kehitysmaiden tarpeet ja kestävän kehityksen periaatteet.
Kansalaisjärjestöille tulisi taata resursseja Agenda 2030 –viestintään niin Suomessa kuin kehitysmaissa.
,
Työryhmien tarkemmat tuotokset löytyvät järjestöjen suljetusta Facebook-ryhmästä: Kansalaisyhteiskuntalinjaus 2017
Tilaisuuden aluksi Kehyksen pääsihteeri Rilli Lappalainen johdatteli osallistujat aiheeseen omalla videopuheenvuorollaan. Sen voit katsoa tästä.
,
,
Linjauksen aikataulu
Kansalaisyhteiskuntalinjauksen valmistelussa on jäljellä vielä kolme työpajaa, joista seuraava on 3.4., jolloin keskitytään etelän kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseen. Työpajojen tarkemmat tiedot löydät Kepan tapahtumakalenterista.
Kansalaisyhteiskuntayksikön päällikkö Jyrki Nissilä valotti ensimmäisessä työpajassa linjauksen valmisteluaikataulua.
Uuden kansalaisyhteiskuntalinjauksen ensimmäinen luonnos tulee heti vapun jälkeen järjestöjen kommentoitavaksi. Kepalla ja Kehyksellä on kaksi viikkoa aikaa koota järjestöjen kommentit yhteen.
Kommentoinnin tueksi Kepa järjestää järjestöille keskustelutilaisuuden, joka on alustavasti maanantaina 8.5.
Järjestökommenttien jälkeen luonnos käy läpi vielä ministeriön oman myllyn. Ministeriön tavoitteena on edelleen saada linjaus valmiiksi juhannukseen mennessä.
Ensimmäisen työpajan keskustelut rohkaisevat jatkamaan ja mukaan mahtuu vielä. Parhaimmillaan työpajat mahdollistavat mielekkään keskustelun järjestöjen ja ministeriön välillä.
Tilaisuuden päättänyt kehityspoliittisen osaston päällikkö Satu Santala tähdensikin, että kehityspoliittisessa kansalaisyhteiskuntalinjauksessa ei ole vain kyse kansalaisjärjestöjen työstä, vaan myös muut keinot tukea kansalaisyhteiskuntia ovat tärkeitä ja huomioitava linjauksessa. Tästä jatkamme ensi kerralla.
Lue lisää
Uusi kansalaisyhteiskuntalinjaus tehdään nyt
Työpaja 2: Vahvistetaan etelän kansalaisyhteiskuntia