Suomen ei tule kääntää maailmalle selkäänsä. Ihan jo itsekkäistäkin syistä.
Toisin sanoen: jos globaali solidaarisuus ei tunnu omalta jutulta, niin kannattaa muistaa, että kehitysyhteistyöllä on arvo myös Suomen taloudelle, turvallisuudelle ja vaikutusvallalle.
Hallitusneuvotteluissa kehitysyhteistyön hyödyistä Suomelle ei ole kuitenkaan juuri puhuttu. Joten tässä ovat kolme muistutustamme hallitusneuvottelijoille: muun muassa näin kehitysyhteistyö hyödyttää Suomea ja suomalaisia.
1. Tulevaisuuden markkinat
Tulevaisuuden markkinat ja muut yhteistyön mahdollisuudet ovat kehittyvissä maissa. Suhteita kannattaa jatkuvasti kehittää, eikä erityisesti kannata hylätä pitkäaikaisia kumppanuuksia ja luoda mielikuvaa epäluotettavasta poukkoilevuudesta. Vietnam on esimerkki maasta, jonka kanssa Suomi teki pitkään kehitysyhteistyötä, mutta nyt suhteissa ollaan siirtymässä tavallisiin kauppasuhteisiin. Vietnam on tätä nykyä Suomen suurin kauppakumppani Kaakkois-Aasiassa.
2. Vakaus ja turvallisuus
Tulevaisuuden turvallisuusuhkia ratkaistaan erityisesti kehittyvissä maissa. Suomen turvallisuus edellyttää vakaata maailmaa. Konfliktien juurisyitä – kuten demokratian rapautumista, eriarvoisuutta ja köyhyyttä – ei voida ratkaista asein. Ilmastonmuutosta, terrorismin syitä ja hallitsemattomia muuttoliikkeitä ei voida ehkäistä millään määrillä rautaa rajoillamme.
3. Vaikutusvalta
Tulevaisuuden Suomen vaikutusvalta maailmassa perustuu suurelta osin maamme suhteisiin kehittyviin maihin. Valtaosa maailman maista on kehittyviä maita. Jos haluamme, että äänemme painaa YK:ssa ja muissa kansainvälisissä yhteisöissä meidän on oltava kiinnostuneita yhteistyöstä niiden kanssa. Suomen on määrä esimerkiksi tavoitella paikkaa YK:n turvallisuusneuvostossa vuonna 2028. Mistä haluamme, että meidät tunnetaan silloin maailmalla: hyvästä yhteistyöstä vai lupausten pettämisestä?
Huom. Näiden syiden ohella on tietenkin tärkeä muistaa: kehitysyhteistyötä on tehtävä, koska globaalin vastuun kantaminen on yksinkertaisesti oikein. Kehitysyhteistyöllä tuemme maailman heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Sen avulla edistämme esimerkiksi naisten ja tyttöjen asemaa, tuemme nuorten työllistymistä, torjumme ilmastonmuutosta ja vahvistamme matalan tulotason maiden kykyä kerätä verotuloja. Näin luomme kestävämpää tulevaisuutta, joka on monin tavoin Suomen etu.
Lisäksi huom. On tärkeä pitää mielessä, että Suomi ja muut länsimaat hyötyvät monin tavoin globaalin talousjärjestelmän eriarvoisista rakenteista. Nämä samat rakenteet vaikeuttavat köyhien maiden mahdollisuuksia kehittyä. Kysymys kuuluu: voimmeko me todella luoda oman hyvinvointimme muiden hyvinvoinnin kustannuksella?