Ilmassa on ollut jopa epäilyä siitä, ettei OECD:n vetämä kehitysyhteistyön tuloksellisuustyö ole enää ajankohtaista, kun maailman huomio on kääntynyt YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden laatimiseen ja nyt toimeenpanoon. Suomesta ei Nairobin kokoukseen osallistunut kehitysministeri, kuten Busanissa, eikä Kepakaan lähettänyt edustajaansa paikan päälle.
YK ja OECD ovat kuitenkin löytäneet toisensa ja Agenda 2030:n toimeenpano on otettu tuloksellisuuskeskustelun kulmakiveksi. Marraskuussa julkaistu OECE:n ja UNPD:n yhteinen seurantaraportti vakuutti suunnan olevan kohti entistä tuloksellisempaa yhteistyötä, jossa avun vastaanottajamailla on aiempaa suurempi rooli.
Samassa raportissa todetaan tosin myös, etteivät esimerkiksi toimet kansalaisyhteiskunnan suotuisan toimintaympäristön turvaamiseksi ole toteutuneet luvatusti.
Demokraattinen omistajuus puuttuu edelleen
Kansalaisyhteiskuntaa tässä tuloksellisuusprosessissa edustaa nykyisin CPDE eli kansalaisjärjestöjen globaali yhteistyöverkosto CSO Partnership for Development Effectiveness. CPDE oli aktiivisesti mukana kokousta edeltävässä valmistelutyössä ja itse neuvotteluissa. CPDE:n lausunnossa ja viesteissä onkin kuultanut tyytyväisyys siihen, että järjestöjä on kuultu.
Verkosto nostaa silti esille muutaman huolenaiheen: Nairobin kokouksen loppuasiakirjassa ei vieläkään puhuta demokraattisesta omistajuudesta, mikä myös heikentää kansalaisjärjestöjen vahtikoiraroolia. Kehittyvien maiden omistajuudesta ja toisaalta yksityisen sektorin rahoituksesta CPDE olisi toivonut vahvempia ja selkeämpiä muotoiluja.
Miten kansalaisjärjestöt ovat edistyneet?
Nyt kun kansalaisjärjestöt ovat saaneet enemmänkin kuin jalkansa ovenrakoon tuloksellisuuskeskustelussa, on syytä kiinnittää huomiota myös järjestöjen omaan tuloksellisuuteen kehitysyhteistyön tekijöinä. Onko siinä edistytty yhtään sitten vuoden 2010, jolloin laadittiin Istanbulin periaatteet kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta? Istanbulin periaatteita on kahdeksan:
Ihmisoikeudet ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus
Sukupuoltenvälinen tasa-arvo, naisten ja tyttöjen oikeudet
Ihmisten voimaannuttaminen, demokraattinen omistajuus ja osallisuus
Ympäristöllisesti kestävä kehitys
Läpinäkyvyys ja tilivelvollisuus
Tasavertainen kumppanuus ja solidaarisuus
Tiedon jakaminen ja keskinäinen oppiminen
Pyrkimys positiiviseen kestävään muutokseen
CPDE on juuri julkaissut selvityksen, jossa kerrotaan esimerkkejä järjestöjen tekemästä työstä tuloksellisuuden ja tilivelvollisuuden parantamiseksi. Näyttöä on vaikea kerätä, sillä kehityskysymysten parissa toimivia kansalaisjärjestöjä on maailmassa tuhansia. Samalla on muistettava, että Istanbulin periaatteet ovat pikemminkin yhteinen arvopohja kuin laatusertifikaatti.
Selvityksen yhteenvedossa tuodaan esille, että järjestöt jatkavat eri tavoin työnsä tuloksellisuuden ja tilivelvollisuuden parantamista – huolimatta siitä, että monissa maissa järjestöjen työ on käynyt yhä rajoitetummaksi.
Hyvä suuntaus ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että myös kansalaisjärjestöjen on edelleen muutettava ja kehitettävä toimintatapojaan, jotta ne osaavat entistä paremmin toimia edustamiensa ihmisten puolesta.
Istanbulin periaatteet uudelleen käyttöön
Miten on meidän suomalaisten kehitysjärjestöjen tuloksellisuuden laita? Vielä vuoden 2012 kehityspoliittisessa ohjelmassa Istanbulin periaatteet on mainittu erikseen, ja Suomi saikin siitä paljon kiitosta. Vuoden 2016 kehityspoliittiseen selontekoon emme itsekään niitä ehdottaneet – ehkä siksi, etteivät ne tuntuneet kovin ajankohtaisilta, omilta tai tarpeeksi kunnianhimoisilta.
Toisaalta on vaikea löytää parempaakaan kehikkoa, joka istuisi moninaisten kansalaisjärjestöjen työhön. Ehkä Istanbulin periaatteisiin olisikin hyvä palata esimerkiksi kehityspoliittisen kansalaisyhteiskuntalinjauksen päivityksen yhteydessä. Etenkin, kun keskustelua kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta hallitsevat tällä hetkellä tulosohjaus ja vaatimus näyttää mitattavia tuloksia. Samalla vaatimukset läpinäkyvyydestä ja tilivelvollisuudesta ovat kasvaneet.
Oman työn arvioinnissa auttaa uusi työkalu CSO Awareness Check. Testin voi tehdä englanniksi, espanjaksi tai ranskaksi. Testissä käydään läpi kaikki kahdeksan Istanbulin periaatetta eikä täysiä pisteitä ole helppo saada. Samalla testi antaakin hyviä ideoita toiminnan kehittämiseksi.
,
Mistä tuloksellisuusprosessissa olikaan kyse?