Uudesta kehitysohjelmasta saatiin monin tavoin kunnianhimoinen. Sen kärkenä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen maailmasta vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi pitäisi laittaa stoppi ilmastonmuutokselle ja eriarvoisuulle. Mitkä ovat uuden kehitysohjelman onnistumisen edellytykset?1. Muutosta vaaditaan kaikiltaNykissä allekirjoitettavien kestävän kehityksen tavoitteiden tärkein uutuus on, että ne ovat luonteeltaan universaaleja eli niiden vaatimukset koskettavat kaikkia maita.Suomi ei ole poikkeus, vaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen tulee vaatimaan toimia myös meiltä. Kun vuosituhannen kehitystavoitteissa Suomi oli vain maksajana, kestävän kehityksen tavoitteet haastavat meidät nyt muuttumaan itse.2. Maapallo maaliin 17 tavoitteella”Olemme ensimmäinen sukupolvi, joka voi lopettaa köyhyyden ja viimeinen sukupolvi, joka voi ottaa vaadittavat askeleet ilmastonmuutoksen pahimpien seurausten välttämiseksi”, on YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon todennut.Maailmanlaajuiset ongelmat kuten köyhyys, eriarvoisuus ja ilmastonmuutos ovat toisistaan riippuvaisia. Nyt myös niiden ratkaisut on niputettu 17 tavoitteeseen, jotka jakautuvat 169 alatavoitteeseen. Kaikkea tätä seurataan ja mitataan jokaisessa maailman maassa ensi vuodesta alkaen.3. Ihmiset ja planeetta pidettävä keskiössäUusien tavoitteiden motto on leave no one behind. Tämä tarkoittaa, että verratuna edellisiin vuosituhattavoitteisiin kukaan ei jää kehityksestä jälkeen.Suomessa lähtökohdat kestävän kehityksen toteutukseen ovat hyvät. Arvioiden mukaan suurimpia ongelmia ovat sukupuolten välinen palkkaepätasa-arvo sekä luonnonvarojen kestämätön käyttö.Iso ongelma on myös kasvava eriarvoisuus, jonka vuoksi teollisuusmaat eivät voi enää väittää olevansa esikuvia muille maille.4. Missä ovat Soini ja Toivakka 15 vuoden päästä?Uuden kehitysohjelman myötä Suomen pitää kantaa myös jatkossa globaalia vastuuta. Tämä vaatii päättäjiltä yhtä hallituskautta pitkäkestoisempaa visiointia ja toimia.Ei ole kovin vakuuttavaa, jos New Yorkissa allekirjoitetaan kunnianhimoinen julistus mutta Suomeen palataan leikkaamaan kehitysyhteistyövaroja. Järjestöt painottivat jo heinäkuussa Addis Abebassa, että maailmanlaajuisten kehitystavoitteiden riittävä rahoitus on turvattava.Tarvitaan myös selkeä kansallinen tiekartta, jonka mukaan tavoitteet toteutetaan Suomessa. Kaikkien maiden on toteutettava kaikkia tavoitteita ja alatavoitteita kansallisella tasolla parhaansa mukaan, jotta Agenda 2030:sta muodostuisi käänteentekevä kehitysmenestys.Tule potkaisemaan kestävän kehityksen tavoitteet vauhtiin maanantaina 28. syyskuuta klo 8 Narinkkatorilla!Seuraa huippukokousta: Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Jouni Nissinen on paikan päällä 24.-28. syyskuuta (+358 50 317 6687 jouni.nissinen@kepa.fi @JouniNissinen)Lue lisää Kepan ja järjestöjen kannoista YK:n huippukokoukseen:Sanoista tekoihin – Suomen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa (pdf)Suomalaisten kansalaisjärjestöjen Post-2015 Task Forcen kannat YK:n Post-2015 -huippukokoukseen (pdf)
4 tärkeintä asiaa, joista Obama, paavi Franciscus ja presidentti Niinistö päättävät viikonloppuna
Maailman johtajat ja tuhannet kansalaisaktivistit ovat tänään koolla New Yorkissa. Viikonloppuna YK:n kestävän kehityksen huippukokous sinetöi yli kahden vuoden mittaisen väännön maailman suunnasta – vuoden 2015 jälkeisen kehitysohjelman.
Teksti: Outi Puukko