Rio+20-huippukokouksen aattona hyväksyttiin isäntämaa Brasilian johdolla valmisteltu lopullinen luonnos kokouksen loppuasiakirjaksi. Viime perjantaihin mennessä oli tullut selväksi, ettei monista tärkeistä kohdista tulla pääsemään yksimielisyyteen, minkä vuoksi jäsenmaat päättivät kutsua Brasilian apuun.
Ministerit saavat keskiviikkona alkavassa kokouksessa käsiinsä paperin, joka ei ole juuri kiitosta saanut. Osa kritiikistä on kohdistunut myös neuvotteluratkaisua rakentaneeseen Brasiliaan.
“Kun täysistunto aloitettiin 14 tunnin vetkuttelun jälkeen, loppuasiakirja hyväksyttiin kaikkien täydeksi yllätykseksi silmänräpäyksessä taputus- ja buuausmyrskyn saattelemana”, kertoi paikalla ollut Suomen delegaation kansalaisjärjestöedustaja, Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Jouni Nissinen.
Vielä maanantai-iltana näytti Nissisen mukaan siltä, että EU on täynnä taistelutahtoa ja puolustaisi tärkeitä tavoitteitaan. “Tiistaiaamuna EU kuitenkin istui hiljaa ja antoi Brasilian viedä.”
***
EU:n uskottavuus ympäristöpoliittisena suunnannäyttäjänä on Nissisen mukaan muutenkin kärsinyt siitä, ettei se ole pystynyt elämään niin kuin opettaa. “Kansainvälisissä kokouksissa EU puhuu luonnonvarojen ja energian säästämisestä, muttei käytännössä itsekään pysy tavoitteessaan.”
Loppuasiakirjaan ei odoteta suuria muutoksia varsinaisessa huippukokouksessa. Kansalaisyhteiskunnan päätoimijaryhmää edustava Third World Networkin pääsihteeri Yoke Ling Cheen mukaan tekstin avaaminen olisi vaikeaa, koska silloin kaikesta jouduttaisiin sopimaan uudestaan.
“Kestävään kehitykseen liittyy niin monta kysymystä, että kompromisseja joudutaan väistämättä tekemään”, Ling totesi kokouksen aattona järjestetyssä päätoimijaryhmien tiedotustilaisuudessa. Ainakaan virallisesti hanskoja ei kuitenkaan ole vielä heitetty tiskiin, vaan kansalaisjärjestöjen edustajat lobbaavat kaikin voimin tekstiluonnoksen avaamista ministereiden saapuessa paikalle.
Yhtenä neuvottelujen kiistakapulana on ollut EU:lle tärkeä vihreä talous. Sen osakseen saama vastustus on tullut monelle yllätyksenä. Erityisesti monet kehitysmaat ovat suhtautuneet siihen varauksella.
Myös monet kansalaisjärjestöt ovat olleet kriittisiä. “Meillä ei ole mitään talouden vihertämistä vastaan. Itse asiassa monet järjestöt taistelevat sen puolesta paikallisella ja kansallisella tasolla”, kertoi Ling. Hänen mukaansa kyse on pikemminkin siitä, miten vihreä talous ymmärretään. Järjestöt ovat olleet huolissaan siitä, että vihreästä taloudesta tulisi neuvotteluissa korkean tason viherpesua.
Kepan Rio-kokoussivu