Miksi Hosni Mubarak yrittää pitää kiinni valtansa rippeistä ja Norsunluurannikon Laurent Gbagbo ei halua myöntää, että vaaleissa tuli tappio? Tai miksi Zimbabwen isä Bob Mugabe ei taivu ja myönnä, että lähemmäs 90-vuotiaana olisi jo aika nostaa jalat pöydälle jossain mukavassa paikassa?
Foreign Policy -lehden Scott Hortonin mukaan paljon selittää se, että maailma on muuttunut. Kaikenlaiset kansainväliset rikostuomioistuimet kiusaavat eläkkeelle jääneitä hirmuvaltiaita, eikä vaivoin varastetuista miljoonistakaan välttämättä pääse nauttimaan, kun jopa sveitsiläispankit pistävät varoja jäihin.
Tunisian ”presidentti” Zine el-Abidine Ben Ali luuli varmaan selustan olevan jotakuinkin turvattu, kun valtaan jäi uskottu pääministeri Mohamed Ghannouchi. Tämä oli vallassa kuitenkin vain päivän, ja kahta viikkoa myöhemmin Interpol vaati Ben Alin pidätystä ja Euroopan unioni jäädytti pankkitilit.
Siksi Hosnin ja kumppanien voi olla tarpeen sinnitellä niin pitkään kuin mahdollista: kulisseissakin kestää aikansa järjestää asiat niin, että seuraajat eivät heti vie rosikseen, ja rahat saa tarpeeksi piiloon. Ja vaikka itsensä saisi vielä kabinettisopimuksella johonkin kivaan turvapaikkaan, voi lähipiirille ja lähisuvulle olla vaikeampaa perustella, että nyt on kummisedän vihdoin aika lähteä.
***
Sama saattaa olla takana siinä, että verisestä vallasta ja syvistä taskuistaan tunnettu Baby Doc Duvalier palasi yllättäen Haitiin 16. tammikuuta. Duvalierilla on tällä hetkellä vajaat 6 miljoonaa dollaria jäissä sveitsiläispankissa, joka oli palauttamassa niitä Haitille 2. helmikuuta. Veroparatiisiajatushautomo Task Forcen blogissa uumoillaan, että Baby Doc pyrkii haittamaan oikeudenkäyntiä ja tutkimuksia Haitissa, jotta saisi pitää miljoonansa.
Kun itse juuri ”hankin” suurin piirtein elämänkokoisen asuntolainan, vähän ihmettelen sitä, miksi Baby Doc jaksaisi nähdä vaivaa ja itkeä kuuden miljoonan perään – jos ne arviot pitävät paikkansa, että viidentoista vuoden aikana hän olisi varastanut 300 miljoonaa dollaria. Toisaalta, 25 vuotta elämää maanpaossa Ranskassa voi olla kallista, jos on tottunut makeampaan elämään.
***
Diktaattorien miljoonia on helppo syyttää, ja populistit sanovat, että köyhyys ja levottomuudet johtuvat varastelevista leopardihatuista. Muistetaanpa kuitenkin kokonaiskuva laittomasta pääomapaosta – jota harrastavat muiden muassa länsimaiset firmat –: Egyptistä lähtee veronkierron ja muun hämäräpelin tähden kuusi miljardia dollaria vuodessa ja Tunisiastakin 1,16 miljardia. Sekin saattaa vaikuttaa siihen, että köyhä kansa kapinoi: joku vetää välistä ja paljon.
Diktaattoreilla tiukemmat paikat
Enää ei ole helppoa karata valtion kassan kanssa merelle tai vuoristoon viettämään leppoisia eläkepäiviä.
Teksti: Esa Salminen