Kepassa on käynnistynyt kolmivuotinen Frame, Voice, Report! -hanke (FVR), jossa vahvistetaan järjestöjen kehitysviestintä- ja globaalikasvatusosaamista. FVR-hanketta toteutetaan samanaikaisesti seitsemässä EU-maassa, ja sen vetäjänä toimii tanskalainen CISU. Hankkeessa kanavoidaan EU-tukea järjestöille järjestämällä kaksi avointa rahoitushakua.
* * *
Laadukas globaalikasvatus haastaa olemassa olevia rakenteita. Globaalikasvatuksen tarkoitus ei ole pelkästään tarjota tietoa maailmasta, vaan edistää yhteiskunnallista muutosta. Laadukas globaalikasvatus rikkoo stereotypioita, ei vahvista niitä. Kantavina ajatuksina ovat arvojohdonmukaisuus ja eettisesti kestävät valinnat.
Millaista kuvaa järjestöt ja media maailmasta välittävät? Millaista narratiivia maailmasta luomme? Tekemällä tunteisiin vetoavia, mutta pahimmillaan ihmisarvoa alentavia varainhankinta- tai kampanjavideoita kehitysmaista, pahennamme asiaa vahvistamalla stereotypioita, korostamalla valkoisen ihmisen valtaa ja näyttämällä ihmiset kuvissa tai videoilla passiivisina uhreina.
Kepassa globaalikasvatuksen laatutyötä on tehty jo vuosien ajan. Suomalaiset globaalikasvatusjärjestöt tekevät jo ennestään laadukasta, vaikuttavaa ja oman näköistään globaalikasvatustyötä. Uudella projektilla pyritään tämän työn syventämiseen, oppimiseen ja kokemusten jakamiseen. Koska osallistujilla on mahdollista jakaa kokemuksia myös muiden eurooppalaisten järjestöjen kanssa, on tässä erinomainen mahdollisuus päästä jakamaan myös Suomessa kerrytettyä osaamista muissa osallistujamaissa toimiviin järjestöihin.
* * *
Hankkeen nimessä olevat Frame, Voice ja Report -sanat viittaavat järjestöjen jo aiemmin kehittämiin globaalikasvatuksen laatutyökaluihin: Framing my Message toolkit, Enhancing Southern Voices in Global Education ja Vade mecum, for responsible international information.
“Frame” viittaakin siihen, millä tavalla puhumme ja kuvitamme asioita. Se, millaisia sanoja käytämme ei ole merkityksetöntä, sillä sanat luovat todellisuutta. Puhummeko uhreista? Syyllistämmekö ihmisiä? Vai puhummeko ihmisistä aktiivisina toimijoina, jotka voivat vaikuttaa omiin asioihinsa?
”Voice” taas ottaa kantaa siihen, kenelle annamme äänen. Kenen äänellä puhumme, kun puhumme kehitysyhteistyöstä? Kenen näkökulmaa edistämme? On tärkeä miettiä omia motiiveja kehitysviestinnälle ja globaalikasvatukselle ja sitä, onko myös viestintä arvojemme mukaista?
”Report” viittaa erityisesti kehitysviestintään ja kehitysmaista kertovaan journalismiin. Millaisia kuvia lehdessä näytetään? Esitelläänkö ongelmia vai ratkaisuja? Mediassa käytetyt termit vakiintuvat helposti yleiskieleen, tästä hyvänä esimerkkinä ”pakolaistulva” tai ”Euroopan pakolaiskriisi”. Onko asiallista puhua ihmisistä tulvana? Onko pakolaiskriisi todella Euroopassa vai esimerkiksi Syyriassa? Media käyttää suurta valtaa sekä sanavalinnoissa että aihevalinnoissa. Millaiset aiheet nousevat mediassa esiin?
* * *
Tarvitsemme enemmän kriittistä ajattelua, totuttujen ajattelu- ja toimintatapojen haastamista. Monimutkaisten syy-seuraussuhteiden typistäminen sekä yksinkertaiset ratkaisut viheliäisiin ongelmiin eivät haasta ajattelua tarpeeksi. Ei riitä, että meillä on tietoa, vaan tarvitaan myös ymmärrystä ja toimintaa. Globaalikasvatuksen tehtävänä on tuoda keskusteluun erilaisia näkökulmia, syvempää ymmärrystä sekä valtasuhteiden haastamista. Epämääräisen ahdistuksen ja säälin tunteiden herättämisen sijaan täytyisi saada aikaan muutoshalua.
,
Fakta: Frame, Voice, Report! -hanke (FVR)
FVR-hankkeen ensimmäinen hakukierros avataan maaliskuussa 2018. Järjestöille jaettava kokonaissumma kahdelle vuodelle on 875 000 euroa. Järjestöt voivat hakea yksivuotisille globaalikasvatus- ja kehitysviestintähankkeille tukea, ja samalla kehittää osaamistaan. Lisäksi FVR-hankkeeseen osallistuvat järjestöt pääsevät mukaan laadukkaisiin koulutuksiin, vertaisoppimaan sekä verkostoitumaan muiden osallistujien kanssa. Katso lisää tiedotteesta.