Yhdysvaltain presidentti Donald Trump syytti Kiinaa paitsi viruksen levittämisestä, lähestulkoon kaikesta muustakin, kun taas Venäjän presidentti Vladimir Putin tarjosi auliisti Venäjän kehittämää, ja pian valmistuvaa rokotetta, myös muiden maiden käyttöön.
Kokouksen suurimmaksi uutiseksi nousi kuitenkin Kiinan presidentti Xi Jinpingin ilmoitus siitä, että Kiina pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2060 mennessä. Kiinan markkinoilla on valtava vaikutus koko maailmalle, joten asian sanominen ääneen on suuri viesti.
Yhdistyneet kansakunnat juhli 75. toimintavuottaan Covid-19-pandemian varjossa syys-lokakuun vaihteessa. Tilanteesta johtuen kokoukset järjestettiin pääosin virtuaalisina.
Pandemiauutisten varjossa käydään selviytymistaistelua
On sääli, että mediassa YK:n yleiskokous ei saanut kovinkaan suurta huomiota. Monet tärkeät uutisaiheet jäävät pandemiauutisten varjoon, vaikka esimerkiksi YK on koko maailman mittakaavassa oikeastaan ainoa turvaverkosto, joka voisi auttaa meitä selviytymään pandemiasta. Erityisen oleellinen se on juuri pienille valtioille, kuten Suomelle.
Samalla on hyvä muistaa, että vaikka koronaviruksen aikaansaama maailmanlaajuinen pandemia syö tällä hetkellä valtaosan huomiostamme, se on globaalien haasteiden joukossa kuitenkin melko pieni.
Ilmastonmuutos ja hälyttävästi kaventuva luonnon monimuotoisuus uhkaavat koko ihmiskunnan tulevaisuutta. 70 % maapallon lajistosta on menetetty viimeisten 50 vuoden aikana, ja kohoava vedenpinta uhkaa laajoja alueita esimerkiksi Intiassa, Aasiassa, Ranskassa ja Hollannissa.
Useita solmuja selvitettävä samaan aikaan
YK:n pääsihteeri António Guterres painotti, että meidän täytyy ymmärtää maailman haasteiden iso kuva, ja pyrkiä taklaamaan erilaisia haasteita yhtä aikaa. Ongelmat ovat tiiviisti sidoksissa keskenään, ja vain yhden asian ratkaiseminen kerrallaan on mahdotonta.
Valtioiden välinen yhteistyö olisi tässä tilanteessa tärkeämpää kuin koskaan, mutta esimerkiksi koronavirusrokotteesta käydään kovaa taistoa. Laajan yhteistyön sijaan päivän sanaksi noussut vaccinationalism-termi kuvaakin osuvasti kansallisten etujen vaalimiseen keskittynyttä ajattelutapaa. Meille, tänne, heti!
YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden pitäisi ohjata globaalien haasteiden taklaamista. Pandemia on kuitenkin muuttanut tilannetta dramaattisesti ja monin paikoin pysäyttänyt kestävän kehityksen tavoitteiden etenemisen.
On selvää, että tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä vaatii lisää rahoitusta. Olennaisinta kuitenkin on, miten rahat käytetään. Näissä keskusteluissa Suomen ja järjestöjen on oltava aktiivisesti mukana.
Tyttöjen ja naisten aseman parantuminen uhattuna
YK:n yleiskokouksen yhteydessä juhlittiin myös naisten ja tyttöjen aseman parantamiseksi tehtyä työtä, kun Peking 25
-konferenssista tuli kuluneeksi 25 vuotta. Monenlaista edistystä on toki tapahtunut, esimerkiksi yhä useampi tyttö pääsee kouluun, mutta silti muun muassa perheväkivalta ja hyväksikäyttö ovat kasvussa.
On huolestuttavaa, että konservatiiviset ja naisten asemaa alistavat pyrkimykset saavat jalansijaa maailmalla ja myös EU-maissa. 50 YK:n jäsenvaltiota on Yhdysvaltojen johtamana allekirjoittanut uuden ihmisoikeuksia koskevan julkilausuman (new human rights declaration), jossa painotetaan erityisesti naisten perinteistä asemaa ja vastustetaan kiivaasti muun muassa aborttioikeutta. Tyttöjen ja naisten aseman parantaminen vaatii siis edelleen jatkuvaa huomiota ja kovaa työtä.
Yleiskokouksen yhteydessä järjestettiin myös satoja virtuaalisia sivutapahtumia. Yleinen pääviesti oli, että monenkeskistä YK-järjestelmää tarvitaan parempien tulosten saavuttamiseksi sekä vuorovaikutuksen ja diplomatian lisäämiseksi. Yksin emme pysty haasteita ratkaisemaan.