Kambodžan kansalaisjärjestölaki huolettaa

Lausunnon (pdf) on allekirjoittanut jo 315 järjestöä. Suurin osa niistä on paikallisia, ja nyt toiveena on saada mukaan kansainvälisiä järjestöjä. Myös Kepa on allekirjoittanut lausunnon.
Keskiviikkona 11.5. Kepa kutsui järjestöjä koolle keskustelemaan lain vaikutuksista Kambodžan kansalaisyhteiskunnan toimijoihin. Tilaisuudessa alusti Kepan Mekongin-toimiston aluekoordinaattori Masud Hossain. Maassa toimii kymmenen suomalaista järjestöä.
Lain ensimmäinen luonnos tuli julki tammikuussa, jolloin kansalaisjärjestöille järjestettiin työpaja aiheesta. Järjestöt eivät kuitenkaan olleet ehtineet keskustella luonnoksesta ja valmistautua kansalaisyhteiskunnan sisällä, joten ne pyysivät uutta luonnosta. Laissa koettiin olevan monia epäselviä ja huolta herättäviä kohtia.
Toinen luonnos ilmestyikin maaliskuun lopulla, mutta siinä ei ollut mukana järjestöjen muutosehdotuksia. Järjestöjen toiveissa on nyt kolmas luonnos, jossa niiden kommentit olisi huomioitu sekä kunnon kansallinen konsultaatio ennen lain hyväksymistä.
Suurin osa Kambodžassa toimivista järjestöistä vastustaa lakiehdotusta sen nykyisessä muodossa. Laki sisältää järjestöjen toimintamahdollisuuksia rajoittavia kohtia. Esimerkiksi kaikkien järjestöjen pitäisi rekisteröityä hallinnolle ja uusia sopimuksensa kolmen vuoden välein. Nykytilanteessa yhteisiä pelisääntöjä ei juuri ole, ja sopiminen viranomaisten kanssa on riittänyt.
Järjestöt esittävät, että rekisteröityminen pysyisi vapaaehtoisena. Pakollisuus muun muassa rajoittaisi vapaaehtoistoimintaa ja asettaisi esteitä aktiivisen kansalaisuuden tielle. On iso ero sillä, onko rekisteröityminen järjestölle pakko vai mahdollisuus.
Valtio saattaisi myös kieltäytyä rekisteröimästä järjestöä ilman selkeitä perusteluja tai ilmoittaa milloin tahansa järjestölle, ettei sillä enää ole lupaa toimia. Järjestöjen mielestä lain pitäisi sisältää selvät ohjeet siitä, miten valittaa kielteisestä päätöksestä. Myös käsittelyaikoja pitäisi lyhentää.
Lisäksi laissa vaaditaan, että järjestöllä pitää olla 11 khmer-syntyistä perustajajäsenttä. Näin ollen vähemmistöt eivät voisi järjestöä perustaa. Lain määräämä raportointi puolestaan lisäisi kontrollin lisäksi etenkin pienten järjestöjen työtaakkaa.
***
Kambodžassa järjestöillä on ollut tapana ottaa suhteellisen proaktiivisesti kantaa yhteiskunnan asioihin. Hallinnon ote on kuitenkin tiukentunut viimeisen viiden vuoden aikana.
Kepan tilaisuudessa tuotiin ilmi, että Kambodžan yllättävien lakien intressi on aina poliittinen. Lakeja voidaan hyväksyä ”koska vain” ja hyödyntää poliittisiin tarkoitusperiin. Näin on käynyt esimerkiksi investointeja koskevan ja korruptionvastaisen lain kanssa.
Monet näkivät todennäköisenä sen, että järjestöjen kritiikistä huolimatta laki hyväksytään hallinnon haluamassa muodossa. Hyväksymisen jälkeen tilanne ei ehkä suoranaisesti muuttuisi, mutta lailla pystyttäisiin legitimoimaan jo tapahtunut, eli osoittamaan aiemmin laittomat toimenpiteet laillisiksi.
Tietoisuuden kasvattaminen on siitä huolimatta tärkeää. Järjestöjen mahdollisuudet ovat rajalliset, joten vaikuttamisen tulisi olla laajempaa ja tapahtua etenkin valtioiden ja EU:n tasolta. Esimerkiksi EU:n tulisi ottaa vahvemmin kantaa ihmisoikeuskysymyksiin, eikä kasvattaa avustusrahoja maan politiikasta huolimatta.
Yksi tilaisuus lisätä tietoisuutta on Kambodžassa kesäkuussa järjestettävä kansalaisjärjestöjen Open Forumin Global Assembly. Kepa ehdottaakin, että agendalle olisi hyvä saada joko Kambodžan tapaus tai vastaavanlaiset lait yleisemmin.
Kepa myös välittää ulkoministeriölle terveiset järjestöjen näkemyksistä sekä toiveen, että ministeriö pitäisi asiaa mahdollisimman paljon esillä omilla foorumeillaan.
Järjestön halukkuudesta allekirjoittaa lausunto voi ilmoittaa suoraan CCC:lle mahdollisimman pian sähköpostitse, mukaan nimi, järjestön nimi ja osoite:
lina.sophat@ccc-cambodia.org
info@ccc-cambodia.org
Lisätietoa kansalaisjärjestölaista:
– CCC:n kotisivut
– Timo Kurosen artikkeli Kepan verkkosivulla