Wanhassa Satamassa 23.3. järjestetyn seminaarin alkuun kuultiin kehitysministeri Heidi Hautalan tunnelmia edellisenä päivänä pidetystä kehysbudjettiriihestä. Jo hallitusohjelmassa lukee, etteivät varsinaiseen kehitysyhteistyöhön varatut määrärahat kasva vuosina 2013 ja 2014 vaan ne jäädytetään vuoden 2012 tasolle. Kehysriihessä lisättiin pökköä pesään toteamalla, että jäädytys jatkuu vuoteen 2015. Lisäleikkauksen myötä vuoden 2015 määrärahat vähenevät vielä 30 miljoonalla eurolla.
”Odotuksiani ajatellen pääsimme suhteellisen vähällä tilanteessa, jossa hallitus toteutti 1,5 miljardin säästöt yhden päivän kuluessa”, Hautala muistutti. ”Tämä ei ole miellyttävää, sillä näillä bruttokansantuloluvuilla menemme 0,5 prosentin tuntumaan. Olen itse sanonut, että tässä on todellakin kipuraja.”
Mahdollisuuksia kasvattaa kehitysyhteistyön määrärahoja kuitenkin on. Hallitus on vahvistanut, että päästöoikeuksien huutokaupasta saatavia tuloja ohjataan ilmasto- ja kehitysyhteistyöhön. Rahoille löytyy ottajia, joten Hautala toivoi, että järjestöt pitävät sitoumusta esillä vaikuttamistyössään. Näin voidaan turvata kasvu kohti 0,7 prosenttia. Ministeri tosin myönsi, ettei vuosi 2015 näytä realistiselta tavoitteen saavuttamiseen.
***
Seminaarin keskeinen aihe oli uusi kehityspoliittinen toimenpideohjelma.
”Ohjelma on eräänlainen mielentila, joka ei niinkään rajaa sektoreita vaan kuvaa ihmisarvoisuuteen ja eriarvoisuuden vähentämiseen perustuvaa toimintatapaa. Kysymys ei ole mitä tehdään, vaan miksi, miten ja kenen hyväksi”, Hautala kuvaili. Erityishuomio kohdistetaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Samalla on aika visioida vuoden 2015 jälkeistä maailmaa.
Ohjelmaan sisältyy myös rajoituksia. Hautala puolusti näkökantaa, että muutoksia täytyy voida tehdä, sillä Suomella ei ole resursseja ratkaista kaikkia maailman ongelmia. Erityisesti keskitytään Afrikkaan ja vähiten kehittyneisiin maihin.
Suomen avun poisveto Nicaraguasta on herättänyt keskustelua. Hautalan mukaan Suomi on pakannut laukkujaan jo pidempään signaalina siitä, että otamme ihmisoikeudet vakavasti. Huomattava osa Nicaraguan budjetista on täysin läpinäkymätöntä ja demokraattisen tilan kapeneminen on heikentänyt Suomen toimintaedellytyksiä aikana, jolloin kohdennuksia on mietittävä entistä tarkemmin. Järjestöjen työtä Nicaraguassa tuetaan jatkossakin.
Ohjelma korostaa myös avun tuloksellisuutta. Hautala ilmaisi tyytyväisyytensä siitä, että kansalaisyhteiskunta on sitoutunut talkoisiin Open Forum -prosessin myötä.
***
Kansalaisjärjestöyksikön päällikkö Pirkko-Liisa Kyöstilä puolestaan kertoi, että hanketuen 2013 hakukierroksella painotetaan hakemusten laatua. ”Suosimme hakemuksia, joissa toiminta kohdistetaan Suomen pitkäaikaisiin kumppanimaihin ja vähiten kehittyneisiin maihin huomioiden yhteistyö eri toimijoiden kesken. Keskitymme mahdollisuuksien mukaan suurempiin hankekokonaisuuksiin”, Kyöstilä luetteli kriteereitä.
Painotus tiettyihin maihin herättää myös huolta etenkin järjestöissä, joiden pitkäaikaiset kumppanit ovat köyhimpien LDC-maiden ulkopuolelta, esimerkiksi Intiasta. Kyöstilä kuitenkin vakuutti, että hyvin tehty ja tuloksiin tähtäävä hankesuunnitelma on tärkein kriteeri tuista päätettäessä.
Myös järjestöjen ja edustustojen yhteistyötä lisätään maaohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kari Leppänen Suomen Katmandun lähetystöstä muistutti, että Nepal on siirtynyt rahallisesti suomalaisjärjestöjen tärkeimmäksi yhteistyömaaksi, mutta järjestöjen työn tuloksissa on kehitettävää.
”Nepalissa ei aiemmin ole ollut maaohjelmaa. Keskustelut järjestöjen kanssa on jo aloitettu”, Leppänen kertoi. Leppänen myös kannusti järjestöjä olemaan aktiivisia lähetystöjen suuntaan.
Järjestöjen tuen lisääminen luo mahdollisuuksia kehittää uusia toimintamalleja, mutta sekä järjestöjen että ministeriön rajalliset resurssit luovat haasteita. Kansalaisjärjestöyksikköön ei ole luvassa lisää resursseja, vaikka työn kirjo on laajentunut. Sähköisen haun lisäksi luvassa on muitakin uudistuksia, joiden avulla yksikön työtä rationalisoidaan ja tehostetaan: kumppanuusjärjestöjen määrää lisätään ja viestintä- ja kehityskasvatustuen toimintamallin uudistamista suunnitellaan.
Järjestöille on luvassa myös palkintoja. Heidi Hautala esitteli ideansa nostaa esiin ja palkita järjestöjen hyviä esimerkkejä ja hankkeita ensi syksyn kansalaisjärjestöseminaarista lähtien.
***
Keskustelu arvoista ja eettisyydestä käy kuumana yhteiskunnassa, ja arvot korostuvat myös kehityspoliittisessa ohjelmassa. Lisäksi ulkoministeriö julkaisee uudet eettiset ohjeet järjestöille. Järjestöt ovat kommentoineet ohjeita aktiivisesti, ja kehityspoliittisen osaston päällikön Jorma Julinin mukaan kommentit on pyritty huomioimaan viimeistelyssä.
Julin korosti, etteivät ohjeet suinkaan kiellä toteuttamasta kehitysyhteistyötä järjestön omista lähtökohdista, vaan auttavat varmistamaan kaikille yhteisen toimintatavan. Ohjeet käsittävät vain oleellisimmat ohjenuorat. Lisäksi järjestöillä on omia, yksityiskohtaisempia ohjeitaan sekä Open Forum -prosessissa syntyneet Istanbulin periaatteet, joita Kepan Auli Starck lyhyesti esitteli seminaarissa.
Järjestöjä kehotettiin keskustelemaan ohjeiden soveltamisesta sekä järjestön sisällä että paikallisten kumppaneiden kanssa, ja kokemuksia rohkaistiin jakamaan myös ulkoministeriölle.
***
Lähipäivinä avautuu ulkoministeriön kumppanuushaku järjestöille. Tarkoitus on valita useampi kumppani nykyisten 11 lisäksi. Valinta tapahtuu alkuvuodesta 2013 ja ohjelmakausi alkaa vuoden 2014 alusta.
Julin lohdutti pieniä järjestöjä. Vaikka suurempi kumppanien määrä vie enemmän jaettavasta potista, toisaalta kumppanien hankkeet poistuvat pienten ja keskisuurten ryhmästä, jolloin rahaa vapautuu pienempien pottiin. Pientenkin järjestöjen laadukkaita hankkeita on tilaa rahoittaa tulevaisuudessa.
***
Aamun päätteeksi Matti Lahtinen ja Inka Lilja kansalaisjärjestöyksiköstä esittelivät ulkoministeriön sähköistä hakua, jota päästään kokeilemaan 1.4. alkavalla hakukierroksella. Järjestöt voivat jättää perustietoilmoituksensa sisään sähköiseen asiointipalveluun 3.4. alkaen. Tarvittavat Y-tunnus ja KATSO-tunniste kannattaa siis hankkia äkkiä.
Kysymykseen hakemusten kielistä ulkoministeriö ilmoitti, että resurssit riittävät suomen-, ruotsin- ja englanninkielisiin lomakkeisiin. Järjestöjä kannustettiin kääntämään lomakkeita yhteistyönä. Vastuun espanjan käännöksestä otti Suomi-Kuuba-seura, ranskasta Suomen Pipliaseura ja portugaliksi lomakkeen lupasi käännättää Kepa.
***
Iltapäivällä käsiteltiin rauhanvälitystä. Kolmessa alustuksessa tuotiin esille, kuinka tärkeä rooli kansalaisyhteiskunnalla on rauhanvälityksessä eri puolilla maailmaa.
Crisis Management Initiativen Tuija Talvitie kertoi Martti Ahtisaaren luotsaaman järjestön tavasta toimia yksityisen diplomatian saralla osana rauhanprosesseja.
Kirkon Ulkomaanavun Jussi Ojala nosti esiin uskonnollisten johtajien ja yhteisöjen roolin rauhantyössä sekä kertoi muun muassa somali-diasporan olevan osa heidän työtään Somaliassa.
Kalevi Sorsa -säätiön Mikko Majander kuvaili pienen toimijan mahdollisuutta olla osa rauhanprosessia, kuten heidän säätiönsä Balkanilla.
Alustuksia kommentoinut Kehys ry:n Rilli Lappalainen piti tärkeänä ruohonjuuritason rauhantyön esiintuomista ja kehitysyhteistyön näkemistä ennaltaehkäisevänä rauhantyönä. Hän peräänkuulutti yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja koulutuksen merkitystä kansalaisyhteiskunnan ottaessa osaa rauhantyöhön.
LISÄTIETOJA:
Ulkoministeriön artikkeli tilaisuudesta: Kansalaisjärjestöseminaarissa puhuttiin muutoksista
Ulkoministeriön tuet ja muu rahoitus järjestöille
7.5. infotilaisuus Kepassa: sähköinen haku ja lomakkeet
Istanbulin periaatteet suomeksi (pdf)