Kansalaisyhteiskuntaa puolustamassa

Suomessa kansalaisyhteiskunnan asema on perinteisesti ollut vakaa ja arvostettu. Vuoropuhelu viranomaisten kanssa on sujunut luontevasti ja rahoitusta on ollut tarjolla moninaiseen toimintaan erilaisille järjestöille.Tähän vuoteen saakka kansalaisjärjestöjen kehitysrahoitus on kasvanut vakaasti ja järjestöt ovat kokeneet olevansa olennainen ja arvostettu osa Suomen kehityspolitiikkaa.Viime kesänä tilanne muuttui, kun kehitysyhteistyömäärärahojen 43 prosentin leikkaus osui kipeästi myös kansalaisjärjestöjen työhön. Jo aiemmin kriittiset äänet kehitysyhteistyötä kohtaan nousivat päällimmäisiksi.Järjestöiltä vaaditaan enemmän näyttöä tuloksista, tehokkuutta ja ammattimaisuutta. Järjestöjen itsensä vaalima moninaisuus ja vapaaehtoisuus ovat kääntyneet monissa puheissa pirstaloitumiseksi ja puuhasteluksi, joista on päästävä eroon.Samanaikaisesti kansalaisyhteiskunnan tila kapenee globaalisti. Esimerkiksi CIVICUS on arvioinut, että jo 101 valtiota rajoittaa kansalaisyhteiskunnan toimintaa jollain tavoin. Rajoitukset ovat yleistyneet myös Euroopassa, muun muassa Iso-Britanniassa.Seuraako Suomi perässä? Viitteitä on siitä, että järjestöt halutaan panna ruotuun ja kilpailemaan keskenään. Korviin on kantautunut puheita myös siitä, että koko järjestösektorin rahoittaminen verorahoin on itsessään kyseenalaista.Kansalaisyhteiskunnan ei meilläkään kannata tuudittautua siihen, että kansalaisjärjestöjen hyvä asema säilyy itsestään. Aiheesta keskusteltiin myös Kepan kevätkokouksen aamupäiväseminaarissa.Kansalaisyhteiskunnan tila: Kepan kevätkokous 22.4.2016 from Kepa ry***Miten muuttunut tilanne vaikuttaa Kepan rooliin yli 300 jäsenjärjestön kattojärjestönä? Maaliskuun lopussa Kepan hallituksen hyväksymän edunvalvonta- ja kansalaisyhteiskuntalinjauksen pitkän aikavälin tavoitteita ovat:Päätöksentekijät tunnustavat kansalaisyhteiskunnan riippumattoman roolin ja sitoutuvat turvaamaan kansalaisjärjestöille suotuisan toimintaympäristönKansalaisjärjestöille on monimuotoisen toiminnan mahdollistavaa rahoitustaSuomen lainsäädäntö ja muut normit tukevat kansalaisyhteiskunnan toimintaaSuomalaisten tietoisuus kansalaisyhteiskunnan merkityksestä ja toimintatilasta on lisääntynytJuuri nyt vaikutetaan vahvasti ulkoministeriön kansalaisjärjestörahoitukseen, niin sen määrään kuin ehtoihinkin.Erityisesti pienet, vapaaehtoisvoimin toimivat järjestöt uhkaavat jäädä vaille tukea, kun määrärahat ovat tiukalla ja ulkoministeriön hallintoresursseja karsitaan. Rahan lisäksi on tärkeä varmistaa, että kansalaisjärjestöillä on mahdollisuudet käydä vuoropuhelua viranomaisten kanssa ja tulla kuulluiksi.Samalla lisätään päättäjien ja tavallisten suomalaistenkin ymmärrystä kansalaisyhteiskunnan eri rooleista, järjestöjen tekemästä työstä ja toimintaedellytysten tärkeydestä.On ollut ilahduttavaa, että isojen muutosten keskellä järjestöt ovat olleet hyvin aktiivisia kehitysyhteistyömäärärahojen puolustamisessa ja kansalaisjärjestöjen työn esiin nostamisessa. Samaa intoa ja yhteistyötä kaivataan jatkossakin.