Eräässä lounaskeskustelussa heräsi ajatus trendikeskustelujen sarjasta: saatetaan asiantuntijoita ja järjestöihmisiä keskustelemaan ajankohtaisista trendeistä keskenään.
Tuumasta toimeen. Listasimme kehitysmaaliikkeen kannalta tärkeältä tuntuvat trendit, ryhmitimme ja priorisoimme ne. Keskustelujen keskiöön valikoitui neljä, jotka muokkasimme mahdollisimman paljon keskustelua herättävään muotoon.
”Ihmiset vierastavat yhä enemmän politiikkaa ja kansalaistoiminta viihteellistyy”. Tuleeko kansalaisyhteiskunnalla olla rooli politiikan uskottavuuden palauttamisessa? Mikä tulisi olla kehitysmaaliikkeen suhteen suomalaiseen valtapolitiikkaan ja puolueisiin?
”Keskittyminen kriisien hallintaan ja rauhanvälittämiseen uhkaa ennaltaehkäisevää työtä ja haastaa määrittämään kehitysyhteistyön raameja”. Turvallisuus on noussut vahvasti kehitysagendalle, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa valtion ja kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle? Mitä konfliktien ja kriisien korostaminen ja niiden köyhdyttävä vaikutus merkitsevät kehitysyhteistyön prioriteeteille?
”Maailmanjärjestys moninapaistuu ja kehitysyhteistyön tavoitteet ja toimijat muuttuvat” Maailmanjärjestyksemme elementtejä ovat uudet nousevat talousmahdit Kiina, Intia ja Brasilia, jotka ns. ”uusina donoreina” rahoittavat myös kehitysmaita. Uusi järjestys haastaa kehitysyhteistyön nykyiset asetelmat ja toimintaympäristön. Onko perinteinen pohjonen-etelä-asetelma muuttumassa? Lisääntyykö köyhimpien kehitysmaiden poliittinen liikkumatila? Väistyykö kehitysyhteistyö toisenlaisen kansainvälisen yhteistyön tieltä?
”Näkemykset hyvinvoinnista ja sen perusteista ovat muuttumassa”. Meille on tullut tutuksi BKT-mittarin kritiikki ja hiljalleen myös degrowth. Tämä talouskasvun kyseenalaistava suuntaus ei käänny kivutta suomeksi. Se onkin innoittanut keksimään joukon vaihtoehtoja: kasvun purkaminen, myötämäki, miinus-, lasku- tai kohtuutalous, talouslasku… Vaan mitä degrowth tarkoittaa suomalaiselle kehitysmaaliikkeelle ja kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle?
Asiantuntijoiden ja järjestökommentaattoreiden identifiointi ja motivointi oli palkitsevaa. Kutsutut olivat innostuneita osallistumaan. Kiitos kaikille! Keskustelijakombinaatiot ovat meidän järjestäjien mielestä todella kiinnostavia.
Mukana maailman menoa pohtimassa on monen eri alan tutkijoita, professoreita, puoluepoliittisia vaikuttajia, dekaani, ulkoministeriön neuvonantaja ja erikoistutkija, kunnanvaltuutettu ja Tasavallan presidentin kestävän kehityksen neuvonantaja.
Järjestökommentaattorien taustalta löytyvät Attac, Kansalliset maahanmuuttajat – Kamut, Kirkon Ulkomaanapu, Marttaliitto, Rauhanliitto, ’Sool, Sanaag and Hawd Development Agency, Plan, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus, Suomen Somalia-verkosto, Suomen World Vision, Vasemmistonuoret sekä Ympäristö ja kehitys
Tervetuloa mukaan keskustelemaan!
***
Keskustelut pidetään Kepan tieto- ja järjestötila Lähteessä tammi-helmikuussa klo 15–18:
(1) Ihmiset vierastavat yhä enemmän politiikkaa ja kansalaistoiminta viihteellistyy (26.1.)
(2) Kriisien hallintaan ja rauhanvälittämiseen keskittyminen uhkaa ennaltaehkäisevää työtä ja haastaa määrittämään kehitysyhteistyön raameja (2.2.)
(3) Maailmanjärjestys moninapaistuu ja muuttaa kehitysyhteistyön tavoitteita ja toimijoita (14.2.)
(4) Näkemykset hyvinvoinnista ja sen perusteista ovat muuttumassa (16.2.)
Ilmoittautumiset:
outi.hakkarainen@kepa.fi (09-584 23228)
miia.toikka@kepa.fi (09-584 23222)