Oma tehtäväni tuolloin kansallisena koordinaattorina oli antaa taustatukea teemavuoden onnistumiselle. Teemavuoden toteutuksesta Suomessa vastasi Kehys. Projektikoordinaattorin Matleena Anttilan ja hänen kollegoidensa kanssa sain tehdä tiivistä ja hyvää yhteistyötä pitkin vuotta.
Mitä sitten saimme aikaan? EU-teemavuosi näkyi tapahtumissa ja julkaisuissa, jonkin verran mediassa ja mikä varmasti tärkeintä: eri-ikäisten osallistumisena. Myös eurooppalainen yhteistyö oli vahvasti läsnä.
Kehyksen kampanja Haluan maailman onnistui kampanjavideoineen tavoittamaan tuhansia ihmisiä sosiaalisessa mediassa, TV:ssä ja elokuvateattereissa sekä lukuisissa yleisötapahtumissa.
Ehkä muistatte itsekin kirjoittaneenne Haluan maailman -taululle ajatuksianne ja sitten postanneenne sen somessa?
Nuorten Haluan maailman -videokilpailuun lähetetyt työt olivat kerrassaan upeita. Niissä oli hienoja ajatuksia ja nuoret olivat todella nähneet vaivaa toteutuksen eteen.
Teemavuodelle nimettiin myös kaksi kansallista lähettilästä: muusikot Diandra ja Hossni Boudali. Ilokseni pääsin heidän ja videobloggari Tumen kanssa tutustuman Keniassa kehitysmaan oloihin ja kehitysyhteistyöhön.
Keniassa suurimman vaikutuksen meihin tekivät, kuten aina, ihmiset. Heidän – erityisesti lasten ja nuorten – tulevaisuuden näkymät ja toiveet koskettivat ja puhuttivat meitä joka ilta. Matkan aikana ja kotiin palattuaan Tume sekä lähettiläät jakoivat kokemuksiaan somessa sekä haastatteluissa pitkin vuotta.
Teemavuoden yhteinen eurooppalainen ponnistus Maailman parhaat uutiset -lehti jäi sekin mieleen. Tuo Tanskasta alkunsa saanut mainio kampanja levisi tuolloin ensi kertaa muihinkin EU-maihin. Suomessa lehteä jaettiin omenan kera Helsingin rautatientorilla YK:n yleiskokouksen alla. Myös kansalaisjärjestöt jakoivat sitä ja ulkoministeriöstä lähetimme lehteä massapostituksena kouluihin.
EU panosti teemavuoteen isolla verkkosivustolla, jolla julkaistiin jäsenmaiden omilla kielillä viikoittain juttuja kehitysyhteistyöstä. Myös suomalaiset kansalaisjärjestöt julkaisivat kiinnostavia artikkeleita sivustolla.
Teemavuoden ajankohta globaalisti ajatellen oli mitä parhain valinta. Kesällä 2015 voitiin tarkastella YK:n vuosituhattavoitteiden saavutuksia. Syyskuussa YK:ssa sovittiin uusista, vuoteen 2030 saakka ulottuvista kestävän kehityksen tavoitteista.
Agenda 2030:ssa riittääkin työsarkaa, yhteistyön mahdollisuuksia ja keskustelun aiheita tuleville vuosille.