Hallitusohjelman muoto ja ohjaavuus on Suomen historian saatossa vaihdellut. Marraskuussa 1917 nimitetyn Svinhufvudin hallituksen ohjelma julkaistiin Helsingin Sanomissa. Teksti huokuu toivoa rauhasta ja yhtenäisyydestä, mutta avaa myös ilmoilla olleita pelkoja tulevasta. Alkuvuodesta 1918 alkoi Suomen sisällissota ja hallituksen toive voittaa sisäinen särkyminen ei onnistunut. Seuraavien hallitusten elinkaari oli usein kovin lyhyt ja niiden ohjelmatkin vaihtuivat tiuhaan.
Tänä päivänä elämme yhdessä maailman vakaimmista ja varakkaimmista maista. Ensi kevään hallitusneuvottelut ovat varmasti jännittävää seurattavaa, mutta myös sopuisa prosessi, jossa sanasota ja suukopu ovat vakavimpia konflikteja. Enempää jännitystä kukaan tuskin kaipaakaan.
Nykyään hallitusohjelman merkitys on suuri, sillä se on viime vuosien aikana toiminut hallituskumppaneiden sopimuksena siitä, millaista politiikkaa tehdään. Neuvottelut ovat voineet jatkua pitkäänkin ja niihin ovat astelleet milloin minkäkin puolueen johtohahmot toimittajien seuratessa poliitikkoja mikrofonit kourassa.
***
Vaikka Suomen tilanne ei ole yhtä dramaattinen kuin Svinhufvudin laatiessa ensimmäisen hallituksen julistusta, olemme silti uuden tilanteen edessä. Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimukseen ja seuraava hallitusohjelma on ensimmäinen, joka laaditaan sen jälkeen, kun YK:ssa sovitut kestävän kehityksen tavoitteet ovat astuneet voimaan. Tavoitteet ovat historiallinen konsensus siitä, millaista maailmaa kaikkien valtioiden johtajien tulisi tavoitella.
Vastuu on suuri, sillä kysymys on roolistamme ilmastonmuutoksen hillinnässä, globaalin eriarvoisuuden vähentämisessä ja rauhan rakentamisessa. Samalla tavoitteet velvoittavat puolittamaan köyhyyden kotimaassa, vaalimaan koulutusta ja kansalaisten terveyttä sekä suojelemaan ekosysteemejä.
***
Kepa on tehnyt hallitusohjelmaviestit tukemaan seuraavia hallitusohjelman laatijoita. Suosituksemme tukevat Agenda 2030 -ohjelman tavoitteita ja ovat konkreettisia valintoja kestävän kehityksen puolesta. Kommentoimme hallitusohjelmatavoitteidemme pohjalta puolueiden vaaliohjelmia ja tapaamme eduskuntapuolueiden edustajia jo nyt, kun puolueet valmistautuvat ensi kevään eduskuntavaaleihin.
Merkkejä siitä, että kestävän kehityksen tavoitteet vahvistavat asemaansa päivänpolitiikassa, on ilmassa: valtiovarainministeriössä pohditaan parhaillaan, kuinka kestävän kehityksen tavoitteet näkyvät valtion budjetissa ja sosialidemokraatit laativat poliittista ohjelmaansa Agenda 2030 -ohjelma ohjenuoranaan.
Tiesitkö muuten, että tähän mennessä Suomen hallitusohjelman on saanut nimiinsä 43 miestä ja kaksi naista. Olisiko aika pyrkiä myös kestävän kehityksen tavoitteeseen sukupuolten välisestä tasa-arvosta?