Korvataanko kehitysyhteistyön leikkaukset verotuloilla?

Kehityspolitiikan trendeihin kuuluu tällä hetkellä omavaraisuuden lisääminen, eli se, että matalan tulotason maat kerryttävät omia verotulojaan ja vähentävät sillä tavalla apuriippuvuutta.Yksi tärkeä keino on verohallintojen vahvistaminen, jotta ne pystyvät kantamaan veroja paremmin. Tästä onkin tullut suosittua. Tansaniassa maan verohallinnon kehitystä ovat tukeneet muun muassa Norja ja Tanska.Kansallisten verohallintojen kehittäminen ei kuitenkaan riitä. Verotuloja on saatava kerättyä erityisesti ulkomaisista investoinneista, eli monikansallisilta yrityksiltä. Tällä hetkellä Tansanian parlamentilla on budjetti-istunto meneillään. Keskusteluja on pohjustanut Valtion tarkastusviraston pääjohtajan vuosiraportti.Raportin mukaan valtio on menettänyt budjettivuonna 2013/2014 yli 11 miljoonaa euroa yksistään kahden kultakaivosyhtiön ja kahden safarifirman harjoittaman verohelpotusten väärinkäytön takia.Kattavien verohelpotusten tai niitä koskevien väärinkäytösten lisäksi maasta pakenee verottamatonta pääomaa verovälttelyn takia. Tutkimusjärjestö Global Financial Integrity on arvioinut, että maasta pakeni vuosina 2002-2011 2,5 miljardia euroa siirtohinnoittelun väärinkäytön takia. Yksi pääomapaon taustasyistä on niin sanottujen vapaakauppa-alueiden lisääntyminen. Nämä helpottavat yrityksen sisäisen kaupan väärinhinnoittelua.Silti Tansanian hallitus on tuoreessa budjettiehdotuksessaan sitoutunut lisäämään ja kehittämään vapaakauppa-alueita.Ilmiö on yleinen. Toissa päivänä Action Aid julkaisi raportin Malawista, jonka mukaan maa menetti 43 miljoonaa dollaria verotuloja kuuden vuoden aikana yksistään yhden australialaisen kaivosyhtiön toimesta. Veronmaksut pysyivät minimissä mittavien verohelpotusten ja Hollannin kautta tehdyn verovälttelyjärjestelyn avulla.***Kuukauden päästä monen katse kääntyy Etiopian Addis Abebaan, jossa YK:n jäsenmaat kokoontunvat neuvottelemaan kehitysrahoituksen tulevaisuudesta kolmanteen Financing for Development -konferenssiin. Odotamme paikalle myös kehitysyhteistyöministeri Lenita Toivakkaa.Kokoukseen lähdetään tilanteessa, jossa perinteinen kehitysapu on laskusuunnassa. Kokouksen agendalla onkin maiden verotulojen lisääminen, verovälttelyn tilkkiminen ja veropolitiikan globaali edustuksellisuus. Neuvotteluja ohjaava kantaluonnos sisältää monia hyviä ehdotuksia. Niihin kuuluvat valtioiden välisen verokomitean perustaminen, progressiivisten verojärjestelmien kehittäminen, verohallintojen vahvistaminen ja avoimuuden lisääminen muun muassa maakohtaisen kirjanpidon avulla.Näistä ehdotuksista on pidettävä kiinni, keinoista on päästävä yhteisymmärrykseen ja maiden on tehtävä konkreettisia sitoumuksia niiden toimeenpanemiseksi. Jos tässä ei onnistuta, jää tulevaisuuden kehitysrahoitukseen iso aukko.Myös Suomen on edistettävä globaalin ja kansallisten verojärjestelmien muutosta. Tähän sitouduttiin edellisellä hallituskaudella ja samaa linjaa on tärkeä jatkaa. Jotta globaalia verovälttelyä voidaan suitsia, on saatava laajan maaryhmän sitoumus, koska yksin siihen ei pysty kukaan.Lisäksi päätökset on tehtävä jatkossa yhdessä. Tällä hetkellä verotuksen kansainvälisistä periaatteista päättää rikkaiden maiden talousjärjestö OECD. Jotta kaikilla mailla olisi yhtäläistä sananvaltaa, on perustettava uusi kansainvälinen verokomitea esimerkiksi YK:n yhteyteen.