Kehityskomissaari Andris Piebalgs esiintyi kuin kaikki maailman murheet olisivat vain hänen harteillaan eikä kukaan muistuttanut, kuinka juuri rauhan, ulkopuolisen tuen ja kehityksen kautta EU:sta on tullut se, mikä se tällä hetkellä on.
Onneksi paikalla oli sentään muutama suorasanainen ministeri muun muassa Suomesta ja Ranskasta. He nostivat esiin, ettei kehitystä tapahdu ilman tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia ja oikeuksia. Meidän täytyy ymmärtää kehityksen rooli isommassa palapelissä ja poikkisektoraalinen yhteistyö on aivan välttämätöntä nykypäivänä.
Päivien tähti tulikin naapuritontilta eli humanitäärisen avun komissaari Kristalina Georgieva, jonka johdolla EU:n humanitäärisen avun toimisto ECHO juhli 20-vuotissyntymäpäiväänsä. Hänen aatteen palonsa oli aitoa uskoa yhteistyöhön ja siihen, että maailman kriiseihin voidaan varautua aiempaa paremmin. Häneltä tuli selvä kädenojennus yhteistyön vahvistamiselle kehitystoimijoiden kanssa. Tahtoa on molemmilla puolilla, kunhan myös käytännön työkalut saadaan johdonmukaisesti tukemaan kriisistä toipuvia alueita kohti kestävää kehitystä. Ministereiden alkuviikosta hyväksymät päätökset selviytymiskyvystä (resilience) on hyvä askel tähän suuntaan.
Yksi tapahtuman keskeisistä keskustelunaiheista oli nälän poistaminen maailmasta. Ruuan ylituotanto ja se, että pohjoisella pallonpuoliskolla iso osa ruuasta heitetään roskiin, ei helpota satojen menetyksiä tai viljelytilan kaventumisongelmia eteläisellä pallonpuoliskolla. Ruuan hinnan nousu ja viljelytilan käyttäminen biopolttoaineiden kasvattamiseen pahentavat entisestään heikommassa asemassa olevien ihmisten arkea. Näille asioille pitää tehdä jotain nyt. Keinoja on monia, jos vain tahtoa löytyy: Maanomistusoikeudet paikallisille ihmisille, kouluruokailu lapsille, puhtaan veden saatavuus, viljelytilan käyttö ruuan kasvatukseen jne.
Energian saatavuus liittyy niin ruokaturvaan, elinkeinojen harjoittamiseen, turvallisuuteen, osallistumismahdollisuuksien parantumiseen kuin luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseenkin. Rio+20-kokouksen ja EU:n oman kehityspoliittisen ohjelman (Agenda for Change) jälkeen luulisi, että erityisesti EU haluaa nostaa omaa profiiliaan näissä kysymyksissä ja jakaa osaamistaan. Jotenkin vain jäin kaipaamaan keinoa, jolla herra kehityskomissaari energisoitaisiin. Nyt tarvittaisiin EU-merkkistä Durasell-pupua laittamaan vauhtia maailman kehitykseen!
Lisää aiheesta:
Overseas Development Instituten (ODI) haastattelu European Development Days -tapahtumasta: Rilli Lappalainen – Challenges Creating a Coherent EU Development Policy on Inequality