Keskustelun ja jäsenten kirjallisten kommenttien pohjalta on tarkoitus työstää ohjelmaluonnoksesta lausunto ulkoministeriölle.
Käydyssä keskustelussa todettiin useaan otteeseen, että ohjelmaluonnosta on mahdollista lukea monella tavalla. Ohjelman perusvire on positiivinen, mutta siinä on myös kirjauksia, jotka voivat osoittautua järjestöille ongelmallisiksi.
Keskeinen huomio oli myös, että ohjelmaluonnosta vaivaa vakava konkretian puute. Myös taustoittava analyysi loistaa poissaolollaan, joten ohjelman sisältävien, osin merkittävienkin, linjamuutosten motiivit jäävät epäselviksi.
Järjestöt olivat sitä mieltä, että kehityspoliittista johdonmukaisuutta käsitellään ohjelmassa liian ohuesti. Esimerkkinä johdonmukaisuuden käsittelyn laajentamisesta esille nousi yritysvastuu. Konkreettisena johdonmukaisuuskysymyksenä ohjelmassa voitaisiin tuoda esiin yritysvastuun huomioiminen valtionyhtiöiden omistajaohjauksessa – tontti, joka kuuluu kehitysministeri Heidi Hautalalle.
Tuen lisääminen kansalaisjärjestöille sai osallistujilta kiitosta, kuten arvata saattaa. Luonnoksesta ei kuitenkaan löydy johtolankoja siitä, kuinka paljon tuki kasvaa ja mihin nämä lisäresurssit suunnataan. Keskustelussa nousi esille kysymys siitä, missä määrin ohjelma todella ohjaa kansalaisjärjestöjen toimintaa ja mikä on sen suhde vuodelta 2010 peräisin olevaan kehityspoliittiseen kansalaisyhteiskuntalinjaukseen.
Miten ohjelma tässä muodossaan vaikuttaisi järjestöjen toimintaan, jää auki. Keskustelutilaisuudessa pohdittiinkin, mitä kirjaukset järjestöjen ”ohjaamisesta” ja ”kannustamisesta” käytännössä tarkoittaisivat. Onko odotettavissa keppiä vai porkkanoita?
Ohjelmaluonnoksessa todetaan, että Suomi pyrkii lopettamaan apunsa ylemmän keskitulon maille ja vähentämään toimintoja alemman keskitulon maissa. Kirjaus kirvoitti keskustelua siitä, voidaanko BKT:llä todella mitata, missä maailman köyhät ovat. Pelkästään BKT:n perusteella tehtäviä linjauksia pidettiin erityisen ongelmallisena järjestöjen tekemän kehitysyhteistyön näkökulmasta. Keskustelussa pohdittiin, saavatko järjestöt toimia edelleen ylemmän ja alemman keskitulon maissa.
Kiitosta ohjelma sai ihmisoikeusperustaisuuden painottamisesta. Ihmisoikeusperustaisuuden ottaminen vakavasti edellyttää kuitenkin myös konkreettisia toimia. Ulkoministeriön on pystyttävä vahvistamaan ihmisoikeusperustaisuutta käytännössä hanketasolla ja hankkeita on pystyttävä arvioimaan ihmisoikeuksien eri ulottuvuuksien näkökulmasta.
Ulkoministeriö pyytää lausunnot kattojärjestöjen kautta . Järjestöt voivat toimittaa Kepalle kirjallisia kommentteja 18. tammikuuta saakka. Määräaika lausunnon jättämiselle ulkoministeriöön on 20. tammikuuta.
Lausuntoon liitetään yksityiskohtainen taustapaperi, joka sisältää järjestöjen kommentit. Lausunnossa mainitaan nimeltä kaikki ohjelmaluonnosta kommentoineet järjestöt. Ulkoministeriö on erityisesti toivonut kommentteja ohjelman painopisteistä ja sen ohjaavuudesta käytännön työssä.
Lisätietoja
Kepa.fi:n kehityspoliittinen ohjelma -sivu
Kepan tiedote 4.1.2012
UM:n uutinen: Kehityspoliittinen ohjelma lähti kommenttikierrokselle