Kepallekin kolumneja myynyt Wainaina ampaisi apuyhteisön tietoisuuteen satiirisella How to Write about Africa -esseellään vuonna 2005. Eilen hän palasi aiheen pariin brittilehti The Guardianin mielipidesivuilla.
How not to write about Africa in 2012 on edeltäjäänsä journalistisempi ja vakavampi teos, vaikka kyllä Wainaina edelleen sarkasmin hallitsee.
Wainainan mielestä länsilehdistö sulki silmänsä Afrikalle vuonna 1991. Sen jälkeen me olemme tunnistaneet koko mantereessa vain kolme puolta: pienet kauheudet (Mugabe, Somalia, jne.) ja pienet ihanuudet (Mandela ja valkoisten pelastajien uroteot) sekä suuren ruohonjuurten Afrikan, jossa voi reppureissata rauhassa ja auttaa köyhiä siinä sivussa.
Nyt ruohonjuurilla on öljyä ja kuparia, ja uusia toimijoita. Afrikkalaiset mediatalot tekevät diilejä kiinalaisten ja arabien kanssa, ja länsimaiden mediatalot ovat hävinneet pelin. Samalla, kun eurooppalainen kirjeenvaihtaja pelaa Oxfamin maajohtajan kanssa tennistä, oikeat päätöksentekijät lentävät Emiraatteihin ja Pekingiin.
Miten ei kannata kirjoittaa Afrikasta
Länsilehdistön mielenkiinto hiipui kylmän sodan myötä, kirjoittaa kenialainen toimittaja ja kirjailija Binyavanga Wainaina The Guardianissa.
Teksti: Esa Salminen