Suomen uutta kehityspolitiikan linjausta valmistellaan tilanteessa, jossa rahaa on käytössä entistä vähemmän ja siitä iso osa suunnataan yksityisen sektorin käyttöön.Uudesta linjauksesta on puhuttu jo pitkään ja sellaisin sanamuodoin, että moni kuvittelee sen olevan jo valmis. Mustaa valkoisella on nähty kuitenkin vasta hallitusohjelmassa, jonka mukaan:”Suomi kantaa globaalia vastuuta ja vahvistaa turvallisuuttaan edistämällä kansainvälisessä yhteistyössä kestävää kehitystä, rauhan rakentamista sekä naisten ja tyttöjen asemaa muun muassa YK:n päätöslauselman 1325 mukaisesti. Hallitus korostaa kaikessa yhteistyössä ihmisoikeuksia, demokratiaa ja hyvää hallintoa. Hallitus kiinnittää kansainvälisessä toiminnassaan erityistä huomiota ihmiskunnan suurten uhkien, kuten ilmastonmuutoksen, köyhyyden sekä ruoka-, vesi- ja energiapulan torjuntaan.””Hallitus lisää Suomen kehityspolitiikassa kehitysmaiden oman yritystoiminnan ja veropohjien vahvistamisen painoarvoa. Hallitus parantaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja mitattavuutta. Pidemmän aikavälin tavoitteena on kehitysrahoituksen nostaminen YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta, vaikka kehitysrahoitukseen kohdistuu hallituskaudella säästöjä.”***Huhuja liikkuu. Niiden mukaan uusi linjaus on tiivis (10 sivua), kansantajuinen (kertoo, miksi kehityspolitiikka on Suomen etu) ja tulosperustainen (kertoo, mitä tuloksia halutaan saavuttaa ja mitata hallituskauden aikana).Näin lyhyeksi paperiksi linjaukselle asetetaan paljon odotuksia. Sen tulisi ohjata ja priorisoida eli toisin sanoen kertoa virkamiehille rahojen puutteessa, mitä kaikkea nyt jätetään tekemättä. Samalla sen pitäisi auttaa tekemään entistä parempaa kehitysyhteistyötä pienemmillä määrärahoilla. Monet järjestöt puolestaan odottavat, että ihmisoikeusperustainen kehityspolitiikka jatkuisi uudenkin linjauksen aikana.Kansalaisyhteiskunnan edustajille ulkoministeriö järjestää keskustelutilaisuuden 23. lokakuuta Säätytalolla. Virallista kutsua tai luonnosta ei vielä tätä kirjoittaessa ole näkynyt, mutta tarkkailkaa sähköpostianne.Järjestöt kokoontuvat joka tapauksessa 19. lokakuuta pohtimaan yhteisiä tavoitteitaan linjauksen suhteen, tervetuloa mukaan. Yksi selvä viesti lienee kuitenkin toive paremmasta tiedotuksesta ja yhteistyöstä.***Kehityspolitiikan uusi linja tulee myös näkymään ulkoministeriön kansalaisjärjestöille myöntämän rahoituksen kriteereissä. Aistittavissa on, että tiukan määrärahatilanteen ja yhä vähenevien henkilöstöresurssien takia ministeriö haluaa tehdä nopealla aikataululla radikaalejakin uudistuksia ja karsia tuettavien järjestöjen määrää. Tukea saatetaan rajata aiempaa harvempiin maihin ja teemoihin. Yhteistyö erityisesti yritysten kanssa on se, mitä kaikkien pitäisi tehdä.Järjestöt eivät ole aivan samaa mieltä. Kepan tuoreen kyselyn tulokset kertovat järjestöjen pitävän tärkeänä sitä, että kansalaisjärjestöjen työ on lähtöisin niiden omista vahvuuksista ja kumppaneiden tarpeista eikä rahoittajan tilaamaa hankkeiden toimeenpanoa. Järjestötyön moninaisuutta pidetään rikkautena ja myös Suomen etuna. Rahoituspäätösten tulisi perustua suunnitelmien sisältöön ja laatuun, eikä pieniä vapaaehtoisvoimin toimivia järjestöjä pitäisi ennakkoon rajata pois tuen piiristä.Suomessa on perinteisesti arvostettu kansalaisyhteiskunnan toimijoiden itsenäistä roolia. Kehitysjärjestöjen ja ulkoministeriön välinen vuoropuhelukin on yleensä sujunut hyvässä hengessä. Kumppanuutta, vastakkainasettelun sijaan, tarvitaan nyt myös järjestörahoituksen kehittämisessä.Kyselyn tuloksista keskustellaan Kepassa 21. lokakuuta ensin järjestöjen kesken ja 27. lokakuuta ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön kanssa. Tervetuloa mukaan vaikuttamaan tukien tulevaisuuteen!***Huom. Lisäys 23.10.Kansalaisyhteiskunnan edustajat kommentoivat tänään suullisesti kehityspolitiikan linjauksen luonnosta Säätytalolla. Luonnosta on mahdollista kommentoida vielä kirjallisesti. Kepa kerää järjestöjen kommentteja yhteen, ja kommenttien toivotaan olevan tiiviistä ja täsmällisiä. Kommentteja voi lähettää torstaihin 29. lokakuuta klo 12.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: auli.starck@kepa.fiKehityspolitiikan linjauksen luonnosta voi pyytää samasta osoitteesta.
Nyt on aika vaikuttaa
Suomen kehityspolitiikkaa linjataan juuri nyt. Samaan aikaa kehitetään UM:n tukia järjestöille.
Teksti: Auli Starck Kuva: Matti Paavonen