Koulu 2030 -juhlaseminaari 2.12. kokosi yhteen parisataa opetusalan ammattilaista oppimaan ja jakamaan osaamistaan koulujen globaalikasvatuksesta. Seminaari huipensi Kepan Koulu maailmaa muuttamaan -hankkeen taipaleen, joka on tarjonnut tukea kuntien opetustoimille, kouluille ja opettajille uuden opetussuunnitelman mukaiseen globaalikasvatukseen.
Tapahtumassa kuultiin mieltä kutkuttavia asiantuntijapuheenvuoroja, keskusteltiin globaalikasvatuksesta ja sen keinoista. Osa tapahtuman työpajoista tarjosi myös mahdollisuuden harjoitella globaalikasvatukseen sopivia menetelmiä käytännössä. Tapahtumassa korostuivat käsiteltävien aiheiden keskinäisriippuvuus, dialogisuuden ja yhteistyön merkitys.
Koulu 2030:n viisi tärppiä globaalikasvatukseen
Megatrendejä kannattaa käsitellä koulussa. Koululla on tärkeä rooli demokratian ja hyvinvoinnin edistämisessä. Teknologian käytön ja osallistumisen mahdollisuudet taattava kaikille.
Oikeudenmukaisen maailman rakentamisessa myötätunto on tärkeä taito ja sitä täytyy harjoitella. Ihmisen aivot kykenevät oppimaan empatiaa koko elämän ajan.
Globaalikasvatus kytkeytyy luonnostaan ilmiöoppimiseen ja sopii erinomaisesti monialaisen oppimiskokonaisuuden aiheeksi.
Opettajan ei tarvitse olla kaiken asiantuntija. Globaalikasvatusta tehdään parhaimmillaan yhdessä koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.
Lukiolaisen suusta kuultua: ”tarvitaan rohkeutta, heittäytymistä ja uuden kokeilemista”.
Yhteistyötä järjestön kanssa tarvitaan
Globaalikasvatuksen keskeinen tavoite on vaikuttaa asenteisiin ja arvoihin. Tiedon jakaminen ja ymmärryksen lisäämisen maailmasta on tärkeää, mutta ei yksinään riitä. Tärkeää on myös oppia eläytymään, käyttämään intuitiota ja saada rohkeutta kokeilla uutta. Koulun tehtävänä on tarjota turvallinen ympäristö näiden tietojen ja taitojen harjoitteluun.
Yksittäisen opettajan on mahdotonta hallita globaalikasvatuksen koko tavoitekenttää. Onneksi koulun ei tarvitse olla tehtävässään yksin. Monilla kansalaisjärjestöillä on vankkaa asiantuntemusta globaalikasvatuksen eri aihepiireistä ja halua tukea kouluja sen toteuttamisessa.
Tapahtuma oli hyvä esimerkki monialaisesta ja poikkihallinnollisesta yhteistyöstä, jota globaalikasvatuksen kehittäminen edellyttää. Koulussa toimivien lisäksi mukaan talkoisiin tarvitaan koulutuspolitiikan tekijät, tutkijat ja koulun ulkopuoliset asiantuntijat.
Globaalikasvatuksen käsite vaatii kirkastusta
Mitä kaikkea globaalikasvatus on ja mitä se ei ole? Jos globaalikasvatus on kaikkea mahdollista, menettää se helposti omaleimaisuutensa ja merkityksensä. Toisaalta globaaleihin kansalaistaitoihin kasvattaminen edellyttää laaja-alaisuutta ja oppiaine-, kasvatus- ja tieteenalat ylittävää lähestymistä.
Mukana täytyy olla ainakin kasvatusta sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, kulttuurienväliseen vuorovaikutukseen ja kestävään elämäntapaan. Jotta globaalikasvatusta voidaan paremmin edistää käytännössä, on käsitettä kenties tarpeen vielä kirkastaa.
Mutta tarvitaanko koko globaalikasvatus-termiä tulevaisuudessa? Jorma Kauppinen Opetushallituksesta visioi seminaarin paneelissa, että ”Vuonna 2030 ei toivottavasti puhuta erikseen globaalikasvatuksesta, vaan se on kaikessa opetuksessa”. Tärkeintähän viime kädessä on, että globaalikasvatuksen tavoitteet voidaan saavuttaa ja tarjota lapsille ja nuorille eväät kestävän ja oikeudenmukaisen maailman rakentamiseen.