Keskustelutilaisuudessa perussuomalaisten kansanedustaja Simon Elo totesi, että valtion rahoitus muodostaisi peruspotin, jonka päälle tulisivat yksityiset lahjoitukset. Elo olisi valmis tukemaan lahjoitusintoa verohelpotuskannustimilla. Kyseessä ei ollut Elon yksityisajattelu, sillä hän viittasi eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan asiasta aiemmin esittämiin näkemyksiin.Kepa julkaisi kesäkuussa selvityksen järjestöjen saamasta tuesta yksityisiltä lahjoittajilta: rahasumma kipusi vuosittain liki sataan miljoonaan euroon. Kun kehitysyhteistyön budjetti oli vuonna 2014 1,2 miljardia euroa, nähtiin perussuomalaisten malli epärealistisena takaamaan kehitysrahoituksen säilymisen samalla tasolla. Hallitusvastuu ilmiselvästi pehmentää perussuomalaisten linjauksia. Tätä on pidettävä tervetulleena kehityksenä.***Keskustelutilaisuuden tuoksinassa päästiin sivuamaan pakolaiskysymystä ja sen suhdetta kehitysyhteistyöhön. Silmukka on kiristymässä perussuomalaisten kaulan ympärillä: Simon Elon tehtäväksi jäi vain todeta puolueen tämänhetkinen kanta. Ihmisten tukeminen ja ihmisarvoisten elinolosuhteiden takaaminen lähtömaissa on paitsi inhimillisempi, niin myös kustannustehokkaampi tapa hoitaa pakolaiskysymys pois päiväjärjestyksestä.Europarlamentaarikko Jussi Halla-ahon esittämä väite, että kehitysyhteistyötä on syyttäminen väestönkasvun räjähtämisessä vain osoittaa, että perussuomalaisten harukset ovat ratkeamassa: Ei pakolaisten vastaanotolle ja saman aikainen ei kehitysyhteistyölle on ristiriitainen ja epälooginen yhtälö. Juuri kehitysyhteistyön ansioksi voidaan katsoa, että hallitsemattomaan väestönkasvuun on löytynyt lääkkeitä: Naisten aseman vahvistuminen, tyttöjen koulunkäynti, oman ruumiin ja elämänhallinnan lisääntyminen sekä lapsi- ja teiniavioliittojen väheneminen ovat esimerkkejä pitkäjänteisen kehitysyhteistyön saavutuksista. Nähtäväksi jää, miten puolueen linja muuttuu tässäkin asiassa maltillisemmaksi ja vähemmän ristiriitaiseksi.**Kansanedustaja ja ex-ministeri Pekka Haavisto puolusti upeasti kansalaisjärjestöjen itsenäisyyttä ja moninaisuuden rikkautta. Haavisto korosti jälleen kerran, että järjestöillä on moninaisia rooleja ja kuinka niitä ei voi rajata vain palveluiden tuottajan tehtäviin. Hiljattain julkaistu Ritva Reinikan selvitys Suomen kehitysyhteistyön tuloksellisuudesta suositti, että järjestöjen lukumäärää voisi rajoittaa. Haavisto oli asiasta täysin eri mieltä ja toivoi, että järjestöjä olisi vielä enemmän tekemässä kehitysyhteistyötä ja näin vahvistamassa kansainvälistä solidaarisuutta.Tilaisuudessa puhuttiin myös vammaisten koulutuksesta ja huomioimisesta yleensä kehitysyhteistyössä. Kynnyksen puheenjohtaja Kalle Konkkölä korosti, että pienilläkin panostuksilla voi saada aikaan merkittäviä asioita: Etiopiassa invalidivessan asentaminen kouluun maksaa vaivaiset 150 euroa. Vähemmistöjen kuten vammaisten huomioimisessa kehitysyhteistyössä on Könkkölän mukaan kuitenkin vielä paljon tekemistä. Suomen Lähetysseuran koulutusasiantuntija Kirsi Salo pohti puolestaan, miten hyvin vähemmistöjen kysymykset ja oikeudet tulevat huomioiduksi, jos ja kun yrityksille annetaan yhä enemmän roolia kehitystulosten saavuttamiseksi.
Perussuomalaisten rahoitusmalli remonttiin – hallitusvastuu tuo malttia aiempiin linjauksiin
Kynnys, Suomen Lähetysseura ja Kepa järjestivät yhdessä Porin SuomiAreenassa keskustelutilaisuuden otsikolla Kannattaako Suomen tukea koulutusta kehitysmaissa? Tilaisuus toi uutta tietoa siitä, mitä perussuomalaiset ajattelevat tällä hetkellä kehitysrahoituksen kokoamisesta. Eduskuntavaalien alla puolue esitti oman rahoitusmallinsa, joka perustui täysin yksittäisiltä tahoilta tuleviin lahjoituksiin. Puolue katsoi tuolloin, ettei kehitysyhteistyö kuulu valtion tehtäviin ja siksi sitä ei pitäisi rahoittaa budjettivaroista.
Teksti: Timo Lappalainen Kuva: Tarmo Heikkilä