Paikalla oli puheenjohtajaehdokas Elina Vuola, joka on tällä hetkellä ainoa ehdokas Kepan hallituksen johtopaikalle. Lisäksi jäsenistön tentattavana oli kuusi hallituspaikkaa tavoittelevaa jäsenjärjestöjen edustajaa.
Puheenjohtajaksi pyrkivä Vuola ei halunnut priorisoida Kepan strategiassa määriteltyjä toiminnan painopisteitä. Ne ovat hänen mukaansa kaikki yhtä tärkeitä, vaikka voivatkin painottua eri tavoin eri aikoina. Mistään Kepan toiminnan kivijalasta hän ei luopuisi.
Vuola korosti myös Kepan roolia suomalaisen kansalaisyhteiskunnan edustajana ja painotti vaikuttamista suomalaiseen asenneilmapiiriin. ”Kuka puhuisi globaalista vastuusta, jollei Kepa?”, hän kysyi.
Ehdokkaiden lisäksi keskustelutilaisuudessa oli vain kourallinen jäsenjärjestöjen edustajia. He pohtivat, mistä jäsenistön passiivisuus viestii. Toiset pitivät jäsenistön passiivisuutta merkkinä siitä, että järjestöt kokevat Kepan ja sen toiminnan etäiseksi. Välimatkan ammattimaistuneen toimistohenkilöstön ja jäsenistön välillä nähtiin kasvaneen. Toisten mielestä aktiivisuuden puute johtuu siitä, että toimivan organisaation työhön ei ole nähty tarpeelliseksi puuttua.
Niin tai näin, uudella puheenjohtajalla ja hallituksella on edessään jäsenkunnan aktivoimisen haaste. Toisaalta Kepan teemat näyttävät edelleen kiinnostavat jäsenistöä, mistä kielii esimerkiksi kehityspoliittiseen päivään osallistuneiden suuri määrä.
Juha Ruippo Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta totesi, että jäsenillä on oltava kyky vaikuttaa organisaatioon, ja organisaatiolla on oltava kyky kuunnella. Uuden hallituksen ja Kepan henkilökunnan välille on tärkeää rakentaa toimiva yhteistyö.
Rolf Steffansson Suomen Lähetysseurasta piti tärkeänä suurten ja pienten järjestöjen äänen kuulumista ja sitä, että kaikkien kokemus saadaan hyödynnettyä. Minja Huopalainen UFF:stä korosti tarvetta lisätä järjestöjen välistä yhteistyötä. Esimerkiksi samoilla alueilla toimivat järjestöt voisivat hyötyä yhteistyöstä.
Anna Saipio Eettisen kaupan puolesta ry:stä piti Kepan toiminnassa arvokkaana sitä, että jäsenjärjestöt voivat oppia toisiltaan ja saada erilaisia näkökulmia.
Mika Laiho Lähetysyhdistys Kylväjästä kertoi arvostavansa sitä, että Kepassa erilaiset ihmiset ja ajatukset voivat toimia yhteisten päämäärien eteen. Kepa on keskustelufoorumi, jossa etsitään ratkaisuja yhdessä. Laihon mukaan Kepa voi sekä etsiä osaamista jäsenjärjestöistä että toimia suoraan asiantuntijana.
Aaro Rytkönen Kirkon Ulkomaanavusta piti tärkeänä, että Kepa tekee niitä asioita, joihin jäsenistöllä ei ole resursseja. Näin siitäkin huolimatta, että esimerkiksi kansainväliseen kauppapolitiikkaan vaikuttaminen voi tuntua monesta jäsenjärjestöstä kaukaiselta asialta.
Monien mielestä Kepa on olemassa, koska se tekee asioita järjestöjensä puolesta. Järjestöjen aktiiveilla ja työntekijöillä on omassa toiminnassaan niin paljon tekemistä, että jotkut asiat jätetään mielelläänkin Kepan harteille. Tämä edellyttää kuitenkin luottamusta ja sitä, että tärkeissä asioissa jäsenistöä kuunnellaan.
Lisätietoja:
Vaalit 2011 -sivu, jolta löytyvät ehdokkaiden esittelyt
Millaisen hallituksen Kepa tarvitsee? Osallistu keskusteluun jäsenblogissa.