Rahoitusmarkkinavero on kannatettava

Kaikilla veroilla on vaikutusta joihinkin yhteiskunnan sektoreihin. Siksi ei ole yllättävää, että rahoitussektori suhtautuu rahoitusmarkkinaveroon kielteisesti. Veroa koskevassa päätöksenteossa on pohjimmiltaan kyse siitä, haluammeko rahoitussektorista sellaisen, joka tuottaa pitkän aikavälin hyvinvointia vai sellaisen, jossa lyhytjänteinen keinottelu hyödyttää reaalitaloutta ja tavallisia ihmisiä vain hyvin vähän.
Rahoitusmarkkinoita ei tällä hetkellä veroteta juuri lainkaan. Nyt on kuitenkin otettava käyttöön kaikki keinot talouden vakauttamiseksi ja tulevaisuuden kriisien ehkäisemiseksi. Lisäksi tarvitaan uusia verotuloja talous- ja ilmastokriisin seurausten korjaamiseksi. Eurobarometrin mukaan 61 % eurooppalaisista kannattaa veroa. Myös tuhat taloustieteilijää 53 eri maasta on esittänyt verolle tukensa.
Rahoitusmarkkinavero on suunniteltu niin, että kohtuullisen pienen veron kustannukset nousevat, kun kauppaa käydään lyhytjänteisesti. Sillä siis säänneltäisiin ensisijaisesti riskialtista keinottelua ja vipurahastojen toimintaa. Pitkäjänteisessä sijoittamisessa kustannukset olisivat niin pienet, etteivät ne juuri tuntuisi tavallisten eläkesijoittajien kukkaroissa.
Uhkakuvat, joiden mukaan veron käyttöönotto euroalueella johtaisi kaupankäynnin pakenemiseen Suomesta Ruotsiin, rakentuvat hataralle pohjalle. Asuinvaltioperiaatteen mukaan verotus pätisi suomalaiseen finanssialan toimijaan, vaikka kauppaa käytäisiin Ruotsissa. Sama pätee esimerkiksi Deutche Bankin käymään kauppaan Lontoon Cityssä.
Komissio teki syksyllä ehdotuksen eurooppalaisesta rahoitusmarkkinaverosta. Siinä on kuitenkin puutteita, kuten Tobinin verona tunnetun valuuttakauppaveron puuttuminen. Puutteet on korjattava jäsenmaiden neuvotteluissa. Mallia tulee ottaa onnistuneista rahoitusmarkkinaveroista, joita on toimeenpantu ainakin 40 maassa vuosikymmenten ajan – eivätkä näiden maiden rahoitussektorit ole sen seurauksena romahtaneet.
Nyt tarvitaan eurooppalaista aloitteellisuutta, vaikkei rahoitusmarkkinavero toteutuisikaan maailmanlaajuisesti tai edes koko EU-alueella. Suomen on oltava mukana edistämässä veron käyttöönottoa esimerkiksi euroalueella.
Kirjoittaja on Kepan kehityspoliittinen asiantuntija. Teksti on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivuilla 23.tammikuuta.