Siirtolaisuus on yksi aikamme keskustelluimpia aiheita. Siksi ei ollut yllättävää, että myös viime viikolla hyväksytty siirtolaisuuskompakti herätti keskustelua. Sen sijaan keskustelun laajuus ja kiihkeys tulivat monelle yllätyksenä.
Siirtolaisuuskompakti pyrkii parantamaan siirtolaisuuden hallintaa 23 tavoitteella, jotka liittyvät muun muassa siirtolaisten inhimilliseen kohteluun, ihmiskaupan ja salakuljetuksen estämiseen, syrjinnän poistamiseen, turvalliseen ja inhimilliseen palauttamiseen sekä siirtolaisuuden juurisyihin pureutumiseen.
Asiakirjan kehittäminen alkoi, kun nähtiin, ettei mikään valtio kykene vastaamaan globaaliin maahanmuuttoon ja sen vaikutuksiin yksin. Siksi siirtolaisuudesta haluttiin luoda yhteinen näkemys ja löytää ratkaisuja sen parempaan ja inhimillisempään hallintaan.
***
Siirtolaisuuskompakti on poliittinen asiakirja, joka ei ole juridisesti sitova. Asiakirja on lähempänä YK:n Millenium-huippukokouksen julistusta kuin esimerkiksi Pariisin ilmastosopimusta.
Maahanmuuttokriitikot ovat väittäneet, että kompaktin allekirjoittaminen veisi jäsenmailta niiden oman päätäntävallan maahanmuutosta. Tämä ei pidä paikkansa: kompakti ei edellytä jäsenmailta minkäänlaisia lakimuutoksia tai taloudellisia panostuksia. On pitkälti jäsenmaiden itsensä päätettävissä, mitä kompaktin toimeenpano käytännössä tarkoittaa.
Miksi tällaista asiakirjaa sitten ylipäätään tarvitaan?
Kompaktin vahvuus piilee juuri sen muodossa. Sen ei-sitova muoto mahdollisti 152 valtion sitoutuminen siihen. Vaikka sitoutuminen ei edellytä toimenpiteitä, on se kuitenkin poliittisen tahdon ilmaus siitä, miten ja millaisten arvojen mukaan siirtolaisuutta tulisi käsitellä.
Kompakti tarjoaa useita ratkaisuja haasteisiin, joihin valtiot eivät yksin pysty vastamaan, sekä edistää valtioiden, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisen sektorin välistä yhteistyötä. Se asettaa tavoitetason, johon kaikkien allekirjoittaneiden pitäisi tähdätä.
***
Maahanmuutosta saa ja pitää keskustella. Keskustelu kompaktista on kuitenkin ollut varoittava esimerkki siitä, kuinka väärä tieto voi johtaa poliittisiin tai jopa yhteiskunnallisiin kriiseihin. Ilmiö on huolestuttava ja siihen pitää löytää nykyistä parempia ja vahvempia ratkaisuja. Se on myös merkki siitä, ettei polarisaation ja populismin aika ole ohi.
Eräs kokenut diplomaatti sanoi minulle kerran, että kaikkien osapuolten tyytymättömyys sopimukseen on hyvän kompromissi merkki. Kompakti on useiden maiden neuvottelujen tulos, mikä on tietenkin vesittänyt sen sisältöä. Pakolaisavussa jäimme kaipaamaan vahvempia kirjauksia esimerkiksi lasten säilöönotosta ja palautuskiellosta.
Tässä vaiheessa on kuitenkin aika kääntää katse tulevaisuuteen ja siihen, miten kompaktia aletaan toteuttaa käytännössä.
Kirjoittaja osallistui Global Forum on Migration and Development -konferenssiin Marrakechissa. GFMD:n pääteemana oli siirtolaisuuskompakti.