Suomalaisten kannatus kehitysyhteistyölle noussut entisestään

Kyselyssä kehitysyhteistyötä erittäin tärkeänä pitävien suomalaisten osuus on kasvanut eniten, huimat 12 prosenttiyksikköä viime vuodesta. Lähes puolet suomalaisista, 42 prosenttia, näkee kehitysyhteistyön erittäin tärkeänä. Kolme neljästä suomalaisesta myös pitää kehitysyhteistyötä tehokkaana ja tuloksellisena.Kehitysyhteistyöllä on siis kansan entistäkin vankempi kannatus. Tästä huolimatta hallituksen taloustilanteeseen vedoten käyttämä kululeikkuri käy ehkä kaikkein kipeimmin juuri kehitysyhteistyöhön. Vai miltä muulta alalta ollaan leikkaamassa lähes puolet määrärahoista yhdellä kertaa? Toivottavasti ei miltään.***Valtaosa suomalaisista on myös tyytyväisiä kehitysyhteistyömäärärahojen nykytasoon, sillä 61 prosenttia ihmisistä kannattaa määrärahojen pitämistä ennallaan. Tästä huolimatta hallitus on päättänyt leikata tuesta 370 miljoonaa eli 43 prosenttia varsinaisesta kehitysyhteistyöstä. Pieniltä ja keskisuurilta järjestöiltä tukea leikataan ensi vuonna pyöreät sata prosenttia. Sama totaalijäädytys koskee myös järjestöjen viestintä- ja globaalikasvatustukea sekä kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä.Näin dramaattisten, yhdellä kertaa tehtyjen leikkausten vaikutus tulee olemaan katastrofaalinen niin suomalaisten kansalaisjärjestöjen kuin virallisenkin suomen kehitysyhteistyölle. Hyvin alkaneita projekteja, lupaavasti vauhdissa olevia ohjelmia ja jopa kokonaisia järjestöjä saatetaan joutua lopettamaan. Tämä vaarantaa jo saavutetut tulokset ja sivuuttaa sen tosiasian, että Suomi on tiukasti osa kasvavien keskinäisriippuvaisuuksien maailmaa. Kehitysyhteistyö on erottamaton osa nykypäivän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.***Mielipidetutkimuksessa kansalaisjärjestöt mainitaan heti medialähteiden jälkeen tärkeimpänä tiedonlähteenä kehitysyhteistyöasioissa. Järjestöt tarjoavatkin kymmenille tuhansille suomalaisille henkilökohtaisen kosketuspinnan kehitysmaiden todellisuuteen. Kansalaisjärjestöjen tarjoamaan tietoon luotetaan ja 81 prosenttia suomalaisista pitääkin järjestöjä erittäin tai melko luotettavana tiedonlähteenä kehitysyhteistyötä koskevissa kysymyksissä.Viestintä ja globaalikasvatustuen jäädyttämisen myötä myös Suomessa esimerkiksi kouluissa tehty globaalikasvatustyö lakkaa. Ei voi muuta kuin ihmetellä sitä, millä edellytyksillä järjestöt tuottavat tietoa globaaleista kysymyksistä leikkausten jälkeen?***Yksin Kirkon Ulkomaanapu arvioi heihin kohdistuvien leikkausten vaikuttavan jopa yli 400 000 ihmisen elämään kehitysmaissa. Kokonaisuudessaan Suomen nyt suunnittelemat kehitysyhteistyöleikkaukset tulevat vaikeuttamaan miljoonien köyhien ihmisten elämää. Köyhyyden ja eriarvoisuuden lisääntyminen maailmalla ei voi olla vientivetoisen Suomenkaan intresseissä.Jos kehitysyhteistyön leikkaukset tehdään tällaisilla aikataululla ja kohdistuksilla, hallitus on heittämässä rahaa suoraan roskakoriin. Suomalaisena veronmaksajana en voi olla tyytyväinen päätökseen. Ministerin toistuvista lausunnoista huolimatta on leikkausten kohdistaminen ”niihin joilta on helpoin leikata” nimenomaan poliittinen valinta, jota toivoisin vahvan hallituksen vielä muuttavan. Vaikuttaa siltä, että en ole tässä toiveessa yksin.Ota kantaa kehitysyhteistyön puolesta ja allekirjoita vetoomus: pelastetaankehitysyhteistyo.fi