Näin visioi ajatushautomo ODIn tutkija Jonathan Glennie Guardianin sivuilla.Glennien mielestä maailman yhteenlaskettu kehitysapu, joka on 150 miljardin dollarin luokkaa vuosittain, voisi olla fiksumpaa laittaa yhteen pottiin, ja katsoa yhdessä mihin sitä käytetään. Samaan tapaan kuin on kansallisia hyödykkeitä, on myös globaaleja hyödykkeitä, joita kaikki käyttävät, puhtaasta ilmasta ja meristä lähtien.Kansallisen verotuksen tapaan kaikki maksaisivat yhteiseen pottiin jollain progressiolla, vain aivan köyhimmät eivät maksaisi mitään.Muutenkin Glennie neuvoo vertamaan, miten valtiot toimivat kulujensa kohdalla: keskitytäänkö köyhyyteen vai kestävään kehitykseen? Tietenkin molempiin, niin kuin valtiotkin tekevät. Ja samaan tapaan kuin valtiot kannustavat ja säätelevät yritystoimintaa, voisi yksityissektoria tukea ja tuuppia globaalilla tasolla oikeaan suuntaan.***Jossain määrin näin jo nyt tapahtuu, Glennie myöntää — nyt jo monet keskituloiset maat sekä vastaanottavat että antavat apua samanaikaisesti. Euroopan unionin tasolla on jo julkista rahaa, jota käytetään yhteisiin asioihin.Ei liene epäilystä, että EU:n kaltaisia demokraattisuuden, byrokraattisuuden ja tehottomuuden ongelmia syntyisi myös globaalissa sosiaalisektorissa.Glennie on silti vakuuttunut, että tämä on välttämätön suunta, jos ei haluta, että kehitysapu kuihtuu ja yksityiset rahastot ottavat kansainvälisen kentän haltuunsa. Tällainen uudistus vaatisi YK:n, Maailmanpankin ja muiden kansainvälisten toimijoiden reformeja. Nykyiset kehitysapuviranomaiset voisivat toimia siltoina veronmaksajien suuntaan.Tällainen järjestelmä voisi Glenniestä olla jopa helpompi kadunmiesten ja -naisten niellä kuin nykyisenkaltainen kehitysapu: veronmaksu hyvinvointivaltion tähden on useimmista ihmisistä ihan ymmärrettävää. Samoin voisi olla mahdollista käsittää, että valtiot laittavat rahaa yhteiseen pottiin, jotta saisimme kaikki elää vauraammassa, rauhallisemmassa ja puhtaammassa maailmassa.Sen tällainen ajatustavan muutos vaatisi, että ihmiset kykenisivät ”kansainvälistämään” ajattelunsa. Pitäisi pystyä ajattelemaan muuta kuin kotimaan etua muita vastaan, ja nähdä maailma globaalina. Siksi Glennie voi vielä olla liian radikaali ajattelija.
Tutkija: Kehitysavusta maailmanlaajuiseen julkiseen sektoriin
Kehitysapu voitaisiin lakkauttaa, ja voisimme kasata kaikki rahat yhteen maailmanlaajuiseen budjettiin, jolla hoidettaisiin muun maussa globaalia sosiaaliturvaa ja ympäristönsuojelua.
Teksti: Esa Salminen