Ulkoasiainvaliokunnan yksimielinen lausunto vuoden 2018 budjettiesityksestä valmistui viime viikon lopulla. Samaan aikaan Suomen kehityspolitiikka oli OECD:n kehitysapukomitean DAC:n vertaisarvioitsijoiden käsittelyssä. Molemmat suosittavat Suomen hallitukselle konkreettisen suunnitelman laatimista sille, kuinka kehitysyhteistyön määrärahat tullaan nostamaan kansainvälisesti sovittuun 0,7 prosentin tavoitteeseen. Tämä on ollut keskeinen viesti myös kehitysjärjestöjen syksyn mittaan yhdessä toteuttamassa vaikuttamistyössä, jossa on esimerkiksi muistutettu kansanedustajia kehitysyhteistyön tärkeydestä sekä tavattu kaikki eduskuntaryhmät.
Vuoden 2018 talousarvioesityksessä kehitysyhteistyöhön ehdotetaan 886,3 miljoonan euron määrärahaa. Tämä on viisi miljoonaa enemmän kuin tänä vuonna. Vaikka korotus on sinällään myönteinen asia, ei Suomi tule tällä vauhdilla saavuttamaan kansainvälisesti lupaamaansa ja hallitusohjelmaankin kirjattua tavoitetta ohjata 0,7 prosentin osuus bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön ainakaan seuraavaan kolmeenkymmeneen vuoteen.
Myös ulkoasiainvaliokunta kiinnittää tähän asiaan huomiota: kun talous kasvaa, on Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen osuus bruttokansantulosta laskemassa entisestään. Vuoden 2018 tasoksi arvioidaan 0,38 prosenttia, kun tämän vuoden taso on arviolta 0,40 ja viime vuoden 0,44 prosenttia BKTL:sta.
Lausunnossaan ulkoasianvaliokunta katsoo, että ”hallituksen tulee tehdä ohjelma kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi vastuullisella ja ennakoivalla tavalla asteittain kohti 0,7 prosentin tavoitetasoa. Lähivuosien positiiviset talousnäkymät muodostavat hyvän lähtökohdan tämän suunnittelutyön käynnistämiselle nyt.” Myös OECD DAC:n vertaisarvio on samalla linjalla ja suosittaa kehitysavun lisäämistä. DAC:n mielestä ”Suomen tulisi luoda vuosittaiset tavoitteet suunnitelmalle kasvattaa kehitysapu 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta”. Hienoa ulkoasiainvaliokunta ja DAC – olemme järjestökentällä vahvasti samaa mieltä.
***
Toinen keskeinen järjestökentän huoli on ollut kaikkein köyhimmille maille suunnatun kehitysyhteistyön raju lasku. Ulkoasiainvaliokunta kantaa samaa huolta. Siitä huolimatta, että olemme kansainvälisesti sitoutuneet ohjaamaan 0,2 prosenttia avustamme kaikkein köyhimmille, nk. LDC-maille, on taso laskenut viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2015 vielä 0,22 prosenttia Suomen kehitysyhteistyöstä meni LDC maille. Vuonna 2018 tason arvioidaan olevan enää 0,16 prosenttia.
Kehitysyhteistyö on erityisen tärkeä resurssi kehitysmaiden kaikkein köyhimmille ihmisille, sillä heitä eivät muut rahavirrat tavoita. Kannatamme vahvasti ulkoasianvaliokunnan suositusta ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.
Kansalaisjärjestöt toimivat vasta valmistuneiden arvioiden mukaan kustannustehokkaasti ja tuloksellisesti myös niillä alueilla ja teemoissa, joihin muu kehitysyhteistyö ei välttämättä yletä. Ensi vuoden budjetissa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön esitetään samaa, 65 miljoonan euron leikattua tasoa kuin kahtena edellisenäkin vuonna.
Ulkoasiainvaliokunta muistuttaa, että vuoden 2016 suuret kehitysyhteistyön määrärahaleikkaukset kohdistuivat erityisesti suomalaisiin kansalaisjärjestöihin sekä YK-järjestöihin. Valiokunta pitää tärkeänä ottaa huomioon evaluaatioiden positiiviset tulokset ja korottaa vuoden 2018 budjetissa myös kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyömäärärahoja. Hei budjettimietintöä parhaillaan valmisteleva valtiovarainvaliokunta, tässä olisi selkeä, tutkittuun tietoon perustuva suositus. Mitäs mieltä olette?