Komissiolta on vuoden aikana tullut monta suunnitelmaa, joilla pyritään edistämään kestävän kehityksen kolmea − sosiaalista, taloudellista ja ympäristöä koskevaa pilaria. Suurimmaksi puutteeksi jää edelleen EU:n johdonmukainen ja kattava tiekartta Agenda 2030 saavuttamiseksi. Komission tulisi olla johdonmukaisempi sekä osallistaa laajemmin eri sidosryhmiä EU:n tulevaisuuden rakentamiseen.
Von der Leyenin listalla ilahduttavan moni globaalin eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseen liittyvä asia pääsi kuitenkin esiin. Suuri haaste on edelleen se, miten eri toimet yhdessä ja johdonmukaisesti vähentävät eriarvoisuutta ympäristölliset reunaehdot huomioiden.
Tiekartta avuksi yhteisen suunnan löytämiseen
Kansalaisyhteiskunnan pitkään peräänkuuluttama ja eri sektorit kattava tiekartta siitä, miten EU tulee saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet edistäisi johdonmukaisuuden saavuttamista. Hyvä mahdollisuus menetettiin, kun Agenda 2030:a ei otettu elpymis- ja palautussuunnitelmien pohjaksi. Yhtenäisen, EU:n eri politiikanalojen kattavan mittariston ja seurantajärjestelmän puuttuminen asettaa lisähaasteen kestävän kehityksen tavoitteiden seurannalle.
EU:lla on vastuu ja edellytykset edistää kestävää kehitystä maailmanlaajuisesti sekä tarvittavat voimavarat hillitä ilmastonmuutosta globaalissa etujoukossa. Von der Leyenin puheessa heitettiin viestiä Yhdysvaltojen suuntaan, jotta myös se kiihdyttäisi ilmastotoimiaan. Unionin tulisi olla hiilineutraali jo vuonna 2040, ja päästöjen nieluja selvästi pienemmät pian tämän jälkeen, jotta EU kantaisi vastuunsa ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi. Samalla EU:n on varmistettava, että sen hillintätoimet vahvistavat luonnon monimuotoisuutta mm. suojelemalla ja ennallistamalla ekosysteemejä. Ilahduttavaa oli, että von der Leyen lupasi EU:n kaksinkertaistavan nykyisen rahoituksen ympäristönsuojeluun ja luontokadon pysäyttämiseen.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ympäristöön ja ihmisten hyvinvointiin näkyvät voimakkaimmin kehittyvissä maissa. EU:n tulee tukea kehittyvien maiden kykyä ennakoida ja hallita ympäristökatastrofeja mm. tieteellisen tutkimuksen ja digitaalisten työkalujen avulla. Samalla on varmistettava Do No Harm -periaatteen noudattaminen, ettei EU tahallisesti tai tahattomasti aiheuta strategioillaan haittaa. Esimerkiksi Pellolta pöytään -strategian (Farm to Fork) toimeenpanossa tulee huolehtia, ettei Afrikan ruokaturva vaarannu vientimarkkinoille pääsyyn liittyvien hankaluuksien tai pienviljelijöiden syrjäytymisen johdosta.
Tasa-arvo ja ihmisoikeudet poliittisen päätöksenteon lähtökohdaksi
Ulkosuhteissaan ja kehityspolitiikassaan EU:n tulee vahvistaa kehittyvien maiden kapasiteettia luoda omia vihreän kehityksen strategioita. Vihreän kehityksen puolestapuhujana ja edelläkävijänä EU:n on myös aidosti ja uskottavasti näytettävä esimerkkiä omissa toimissaan. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman onnistumisessa merkityksellisiä ovat myös sosiaaliset ja ympäristövaikutukset, ei ainoastaan vaikutus bruttokansantuotteeseen. Siksi olikin pettymys, että tasa-arvo ja haavoittuvien ryhmien, kuten naisten, lasten ja vähemmistöjen oikeudet jäivät puuttumaan vihreän kehityksen ohjelman tiedonannosta.
Katsauksessa komissio tähdentää EU:n olevan tasa-arvon unioni. Pandemian jälkeinen elpyminen on myös mahdollisuus tarttua systemaattisiin rakenneuudistuksiin, joita Fingo muiden kansalaisjärjestöjen kanssa on peräänkuuluttanut. Entistä paremmin rakentamisen (Build Back Better), ketään ei jätetä jälkeen -periaatteen ja intersektionaalisen syrjinnän huomioonottamista tulisi edistää paljon järjestelmällisemmin. Hlbtiq-henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen kaikkialla maailmassa on merkittävä tavoite hlbtiq-henkilöiden tasa-arvoa koskevassa strategiassa (2020–2025).
Kansainvälisillä foorumeilla EU:lta tarvitaankin vastaavanlaista johdonmukaisuutta ja globaalia johtajuutta myös muilla katsauksessa mainituilla ihmisoikeuksien ja tasa-arvon alueilla, kuten rasismin torjunnassa sekä sukupuolten välisen tasa-arvon ja vammaisten oikeuksien edistämisessä. Eriarvoisuuteen pureutuminen on myös ainoa tapa toteuttaa Euroopan rauhanprojekti.
EU:n tulisikin ottaa ihmisoikeusperustaisuus ja tasa-arvo kaiken poliittisen päätöksenteon lähtökohdaksi. Sitoumus, jonka mukaan vuoteen 2025 mennessä 85 prosenttia EU:n uusista ulkoisista politiikoista kaikilla aloilla edistää sukupuolten tasa-arvoa ja naisten vaikutusvallan lisäämistä, on kiitettävä. Erityisesti, kun otetaan huomioon lähisuhdeväkivallan kasvu pandemian aikana. Vastaavia konkreettisia tavoitteita tarvitaan lisää.
Katsaus sisältää monia hyviä kannanottoja koskien Euroopan roolia ja vastuita globaalissa maailmassa. Eurooppa ei ole koronavirukselta turvassa, ennen kun pandemia on maailmanlaajuisesti hallinnassa. EU:n proaktiivinen osallistuminen COVAX-hankkeeseen Team Europen kautta on välttämätöntä rokotesolidaarisuuden ja yhteisen turvallisuuden varmistamiseksi. Yhtä lailla kannatettavia ovat sitoumukset yhteistyöhön Afrikan Unionin kanssa, muun muassa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, sekä sitoumus löytää tapoja jatkaa afganistanilaisen kansalaisyhteiskunnan avustamista tukematta Taliban-hallintoa.
Tulevaisuuskonferenssi kansalaisten osallistamisen välineenä
Kansalaisten osallistaminen Euroopan kehitykseen on välttämätöntä. Kansalaisyhteiskuntien ja erityisesti haavoittuvimpien ryhmien edustus ja kuuleminen vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä kestävän kehityksen edistämiseksi. Erityisen tärkeää on kuulla kaikkia sukupuolia tasa-arvoisesti sekä lapsia ja nuoria, joiden tulevaisuudesta neuvotellaan. Lisäksi tarvitaan kanavia aitoon, merkitykselliseen dialogiin erilaisten järjestöjen, väestöryhmien ja kansalaisliikkeiden kanssa. Globaali kansalaiskasvatus vahvistaa kansalaisten tietoja, taitoja ja motivaatiota osallistua rakenteellisten muutosten toteuttamiseen ja siksi sen edistämiseksi tarvitaan aktiivisia toimia.
Euroopan tulevaisuuskonferenssi on yksi kansalaisten osallistamiseen tähtäävä aloite. Konferenssilta kuitenkin puuttuu suunnitelmat niiden henkilöiden saavuttamiseksi, jotka kussakin EU-maassa ovat haavoittuvimmassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa. Konferenssin onnistuminen mitataan loppupeleissä vasta, kun sen tulokset ja kansalaisyhteiskunnan osallisuuden hyvät käytännöt toteutetaan poikkileikkaavasti EU:n päätöksenteossa. Yhteisen tulevaisuuden muokkaaminen ei saa jäädä vain sanahelinäksi.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Euroopan tulevaisuuskonferenssista Fingon järjestämään webinaariin The Conference on the Future of Europe – How could it be used to advance Agenda 2030 in Europe? tiistaina 28.9. klo 11 suomen aikaa. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan 27.9. mennessä.