Abilis-säätiö on edistänyt kehitysmaiden vammaisten ihmisten parempaa elämää jo yli 20 vuoden ajan. Jotta pystymme edelleen kanavoimaan tehokkaasti saamiamme avustuksia, tarvitsemme kaikissa toimintamaissamme yhteistyökumppaneiksi paikallisia toimijoita, joille vammaisasiat ja paikalliset olot ovat tuttuja.
Abiliksen maakoordinaattorit ja fasilitaattorit välittävät omassa maassaan tietoa siitä, kuinka hakea Abilikselta projektirahoitusta. Näin paikalliset ihmiset saavat palvelua omalla äidinkielellään ja viesti välitetään paikallisia tapoja kunnioittaen.
Yleensä matkustamme joka syksy kohdemaihimme tapaamaan paikallisia kumppaneitamme, mutta tämä vuonna kutsuimme heidät Helsinkiin noin viikon ajaksi. Ugandasta, Tansaniasta, Nepalista, Etiopiasta, Myanmarista, Vietnamista ja Tadzhikistanista tulleet vieraamme osallistuivat Abiliksen kumppaniseminaariin, jonka aikana he tapasivat järjestön henkilökuntaa ja muiden maiden vammaisvaikuttajia.
***
Eräs osallistujista oli Saida Inoyatova, joka työskentelee vammaisten naisten järjestön Ishtirokin (suom. osallistuminen) johtajana Tadzhikistanissa. Tadzhikistan kuuluu niihin Keski-Aasian maihin, joiden kulttuuri on hyvin miesvaltainen ja joissa naisen rooli on miehille alisteinen.
Vammaisten naisten on vaikea saada ääntään kuuluville perinteisissä vammaisjärjestöissä, jotka ovat miesten hallitsemia. Tämän vuoksi vammaiset naiset ovat päätyneet perustamaan omia järjestöjään, joissa he voivat tavata toisiaan, nostaa esille vammaisille naisille tärkeitä teemoja sekä kasvaa johtajina.
Tulevaisuudessa haluamme myös panostaa entistä enemmän vammaisten naisten toimeentuloa parantaviin hankkeisiin.
Kun aloitimme Abiliksessa yhteistyön Saidan kanssa vuonna 2008, maassa oli ainoastaan yksi vammaisten naisten hallinnoima järjestö. Nyt Tadzhikistaniin on perustettu Abilis-säätiön tuella kymmenen uutta vammaisten naisten järjestöä, jotka ajavat vammaisten naisten asiaa koko Tadzhikistanissa, jotkut kansainvälisestikin. Uusia järjestöjä on edelleen tulossa.
Unelmoimme Abiliksessa siitä, että jonain päivänä Abilis voisi keskittyä Tadzhikistanissa ainoastaan vammaisten naisten järjestöjen tukemiseen. Vielä kymmenisen vuotta sitten tämä unelma olisi ollut utopiaa, mutta nyt se on melko lähellä toteutumista, mikäli Abilis pystyy jatkamaan ja kehittämään toimintaansa Tadzhikistanissa nykyisen ohjelmakauden jälkeen.
Tulevaisuudessa haluamme myös panostaa entistä enemmän vammaisten naisten toimeentuloa parantaviin hankkeisiin. Siihen tarvitaan sekä pidempiaikaista rahoitusta että tietotaitoa esimerkiksi pienyritystoiminnan pyörittämisestä.
***
Saida ja muut paikalliset toimijat eli Abiliksen maakoordinaattorit ja fasilitaattorit ovat Abiliksen suomalaisille työntekijöille kollegoita, joiden kanssa on tärkeä jakaa tietoa ja kokemuksia, käydä keskusteluita, saada ja antaa vertaistukea sekä kerätä ja jakaa ideoita. Koska ruohonjuuritason toiminta on kaukana Abiliksen pääkonttorilta, vahvistimme kumppaniseminaarilla myös Abiliksen työntekijöiden keskinäistä me-henkeä.
Seminaarin aikana suunniteltiin seuraavan vuoden toimintoja, keskusteltiin kunkin maan toimintamalleista ja siitä, kuinka niitä voisi tehostaa sekä mietittiin, miten työn tuloksista tulisi kertoa suomalaisille veronmaksajille ja muille yhteistyötahoille. Tapasimme myös Ulkoministeriön vastuuvirkamiehiä ja suomalaisen järjestökentän edustajia.
Kirjoittaja toimii Abiliksen Kyrgyzstanissa, Tadzhikistanissa ja Ukrainassa tapahtuvan työn ohjelmakoordinaattorina.