Mitä on saatu aikaan?
Hankkeemme ansiosta Nepalin syrjäseudulla Raksirangin kunnassa syrjäytymisvaarassa oleva chepang-alkuperäiskansa on parantanut toimeentuloaan ekologisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Hanke on toteutettu vuosina 2019–2022 ja toteuttajana on toiminut nepalilainen kansalaisjärjestö NAFAN (National Forum for Advocacy Nepal) yhteistyössä Raksirangin kunnan kanssa.
Hanke on aktivoinut kyläläisten muodostamia itseapuryhmiä, järjestänyt käytännönläheistä koulutusta ja pilotointia mm. peltometsäviljelystä, metsien kestävästä käytöstä ja luomuviljelystä, toiminut välittäjänä kyläläisten ja viranomaisten välillä.
Mitä hyötyä tästä tuloksesta on ollut – niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä?
400 kotitaloutta on onnistunut lisäämään markkinoille myytävää maataloustuotantoaan keskimäärin 7 500 rupian verran (75 euroa). 120 kotitaloutta on lisännyt tulojaan siipikarjaa, sikoja tai vuohia kasvattamalla. 30 % väestöstä oli parantanut ruokaomavaraisuuttaan kolmesta kuukaudesta kuuteen kuukauteen ja 20 % väestöstä arvioi omavaraisuutensa vastaavan 9 kuukauden ruokaturvaa. Viljelyn monipuolisuus on parantunut: kyselyjen perusteella lähtötilanteessa viljeltiin 17 kasvilajia ja vuonna 2022 tuotannossa oli 25 kasvilajia. Luonnonvaraisten ruokakasvien arvostus on kasvanut.
Hanke on pysäyttänyt chepangien syrjäytymiskehityksen ja vahvistanut chepangien kulttuurin arvostusta. Raksirangin kunta on alkanut kohdistaa budjettivarojaan heikoimmassa asemassa oleviin kotitalouksiin. Jyrkillä rinneviljelmillä eroosion riskiä on vähennetty edistämällä maaperää sitovien rehuksi kelpaavien kasvien kasvatusta viljelypenkereiden välissä. Biodiversiteettiä ja rinteiden metsäpeitteisyyttä ylläpidetään mm. suosimalla chepangien arvostaman chiuri-puun säilymistä ja kasvatusta. Puu tarjoaa eroosion torjuntaa ja hiilen sidontaa, kasviöljyä siemenistään ja sen kukinta on mehiläisten tärkeimpiä mesilähteitä.
Tulokset viitoittavat tietä toimintatapoihin, joissa yhdistyvät heikoimmassa asemassa olevan väestön toimeentulon parantuminen, vähemmistöjen oikeudet ja biodiversiteetin ja hiilinielujen ylläpito.
Mitä jos tätä tulosta ei olisi saatu aikaan?
Ilman hanketta chepang-väestön kurjistumiskierre olisi kiihtynyt. Väestönkasvu, perinteisten viljelytapojen rajoitukset ja maaoikeuksien puuttuminen lisäävät riskiä metsän hävittämiseen ja siitä aiheutuviin maanvyörymiin ja biodiversiteetin heikkenemiseen. Alueen kestokyky sopeutua ilmastonmuutokseen heikkenisi entisestään ja väestön siirtyminen kaupunkeihin tai siirtotyöläisiksi kiihtyisi.
Miksi tämä asia on merkittävä myös Suomen näkökulmasta?
Ilmastonmuutos on globaali ongelma, jonka aiheuttajina vastuullisia ovat kaikki valtiot, erityisesti ne, jotka kuluttavat eniten energiaa ja luonnonvaroja. Eniten siitä kärsivät maat, jotka ovat riippuvaisimpia maataloudesta ja luonnon tarjoamasta elannosta.
Nepal on maa, joka vasta 2000-luvulla on siirtynyt kuninkaan yksinvallasta aloittelevaan demokratiaan. Ihmisoikeuksien ja köyhän väestönosan toimeentulon tukeminen tässä prosessissa on tärkeää demokraattisen kehityksen turvaamiseksi. Tämä on myös Suomen etu.
Vastaukset: Raimo Lilja, Kehitysmaayhdistys Pääskyt ry