Pidempi blogikirjoitus on julkaistu aiemmin Siemenpuu-säätiön verkkosivuilla.
Mekong-joen alueella energiantuotannosta tuli 2000-luvun alussa alueellista liiketoimintaa ja Laosista ja Myanmarista tuli rikkaampien naapurimaiden raaka-ainetuottajia. Energiapolitiikka oli hyvin keskusjohtoista ja nojautui suurpatoihin ja hiilivoimaan.
Vuonna 2008 Thaimaassa perustettu Mekong Energy and Ecology Network (MEE Net) loi paradigman muutosta: energiavaikuttamista piti tehdä ”ylävirralla” eli Mekongin alueen järjestöjen piti ymmärtää, miksi voimaloita rakennetaan ja miten päätöksiin voidaan vaikuttaa. Siemenpuu-säätiön tukemana MEE Net alkoi kouluttaa kansalaisyhteiskunnan edustajia energianpolitiikan ja rahavirtojen analyysissä, kestävän energian suunnittelussa sekä kampanjoinnissa. Vuosikymmenen aikana MEE Netin useampipäiväisiin järjestökoulutuksiin ja työpajoihin osallistui yli 2500 ihmistä sekä yleisötilaisuuksiin useita tuhansia kansalaisia.
MEE Netin työn tuloksena alueen kansalaisyhteiskunnan energiapoliittinen osaaminen on kasvanut merkittävästi ja politiikkatason vaikutuksia on nähty etenkin Vietnamissa ja Myanmarissa. Vietnamissa perustettu Green ID –järjestö sai merkittävän roolin maan energiapolitiikassa. Ainakin osittain kansalaisyhteiskunnan ansiosta Vietnam lopetti suurpatojen rakentamisen 2010-luvulla.
Myanmarissa energiakoulutusten jatkumona Shanin osavaltion SNLD-puolueen kanssa laadittiin ”vihreä sähkölaki” ja se hyväksyttiin osavaltion parlamentissa helmikuussa 2020. Lisäksi paikallisyhteisöjen tuottama piensähkö hyväksyttiin osaksi Myanmarin virallista energiasuunnitelmaa. Aurinkosähkön halpeneminen ja energiamurros ovatkin tulleet auttamaan järjestöjä ja paikallisyhteisöjä.
Yhteisöpohjaisessa työssään Myanmarin Irrawaddy- ja Salween –jokien valuma-alueilla MEE Net on puolestaan pyrkinyt siihen, että jokien ylä- ja alajuoksuilla elävät yhteisöt ymmärtävät joen ekologisen kokonaisuuden ja ihmisten toiminnan vaikutukset, mikä on lähtökohtana vesi- ja muiden luonnonvarojen suojelulle ja kestävälle käytölle. Tästä ruohonjuuritason työstä on hyötynyt yli 50 paikallista järjestöä ja kymmenet tuhannet jokivarsien asukkaat.
Ehkä globaalisti merkittävintä lienee se, että MEE Netin, Salweenin alueen järjestöjen, yhteisöjen ja monien tutkijoiden ponnekkaalla yhteistyöllä koko 3300 km:n pituinen Salween-joki Kiinan, Thaimaan ja Myanmarin alueella on säilynyt patoamattomana.
MEE Netin työ vaikutti seuraavien kestävän kehityksen (Agenda2030) tavoitteiden saavuttamiseen:
- 6 (varmistaa veden saanti ja kestävä käyttö sekä sanitaatio kaikille)
- 7 (varmistaa edullinen, luotettava, kestävä ja uudenaikainen energia kaikille)
- 10 (vähentää eriarvoisuutta maiden sisällä ja niiden välillä)
- 12 (varmistaa kulutus- ja tuotantotapojen kestävyys)
- 13 (toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia vastaan)
- 15 (suojella maaekosysteemejä, palauttaa niitä ennalleen ja edistää niiden kestävää käyttöä)
- 16 (edistää rauhanomaisia yhteiskuntia ja taata kaikille pääsy oikeuspalveluiden pariin; rakentaa tehokkaita ja vastuullisia instituutioita kaikilla tasoilla).