Suomessa vierailevalle komissaari Algirdas Šemetalle osoitetussa avoimessa kirjeessä Kepa ilmaisee tukensa Suomen osallistumiselle komission esittämään rahoitusmarkkinaveroon. Suomessa aiheesta käytyä keskustelua on leimannut kapea käsitys kansallisesta edusta ja lyhytnäköinen oletettujen vaikutusten korostaminen. Samalla on unohtunut, että verossa on pohjimmiltaan kyse siitä, haluammeko rahoitussektorin, joka tuottaa pitkän aikavälin kestävää talouskehitystä — vai sellaisen, jossa lyhytjänteinen spekulaatio hyödyttää reaalitaloutta ja tavallisia ihmisiä vain hyvin vähän.
Avoin kirje verokomissaari Algirdas Šemetalle:
Arvoisa komissaari Šemeta,
Eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat jo vuosia kampanjoineet rahoitusmarkkinaveron puolesta. Rahoitusmarkkinaveron kaltaisia tehokkaita, taloutta vakauttavia työkaluja tarvitaan juuri nyt, sillä uuteen kriisiin ei ole varaa. Rahoitusmarkkinoilta kerättävillä verotuloilla voidaan tukea niitä, joihin talouskriisin seuraukset kohdistuvat kipeimmin – Euroopassa ja Euroopan rajojen ulkopuolella.
Olemme iloisia siitä, että Euroopan komissio on esittänyt veron käyttöönottoa. On erittäin tärkeää, että EU osoittaa johtajuutta matkalla kohti globaalia veroa. Siksi olemme vedonneet Suomen hallitukseen, jotta maamme lähtisi mukaan toteuttamaan veroa tiivistetyn yhteistyön menettelyllä, jossa kaikkien EU-maiden mukanaolo ei ole välttämätöntä.
Suomen hallitus on ottanut hallitusohjelmassaan kantaa rahoitusmarkkinaveron käyttöönoton puolesta EU:ssa. Veron kannatus on erittäin laajaa: suomalaisista sitä kannattaa 64 prosenttia (1). Suomi on toiminut EU:ssa vastuullisen taloudenpidon puolestapuhujana ja olisi vaikea nähdä, että maamme nyt toimisi tämän linjan vastaisesti jättäytymällä veron ulkopuolelle sillä perusteella, että se toteutetaan ensivaiheessa koko unionia pienemmällä kokoonpanolla.
Rahoitusmarkkinaveron toteutus on teknisesti mahdollista ja taloudellisesti kannattavaa. Jos vero onnistuu ohjaamaan investointeja spekulaation sijasta tuotannollisiin investointeihin, voi sen vaikutus bruttokansantuotteeseen olla positiivinen. Tähän tulokseen on tullut myös edustamanne Euroopan komissio viimeisimmissä arvioinneissaan (2).
Laaja finanssitransaktiovero on muita rahoitussektoria koskevia veroja tehokkaampi ja sen toteuttamiseen tulisi pyrkiä myös tiivistetyssä yhteistyössä. Sillä voitaisiin torjua progressiivisesti lyhytjänteistä riskikeinottelua samalla, kun sen vaikutukset pitkäaikaiseen, toimivan rahoitusjärjestelmän kannalta tärkeään sijoittamiseen olisivat vähäiset. Muilla veroilla ei olisi samaa vaikutusta, ja niiden verotuotto jäisi luultavasti pienemmäksi.
Rahoitusmarkkinaveron käyttöönotto olisi historiallinen saavutus, jossa on pohjimmiltaan kyse siitä, millaisen rahoitussektorin haluamme tulevaisuudessa nähdä: sellaisen, joka tuottaa pitkän aikavälin kestävää talouskehitystä, vai sellaisen, jossa lyhytjänteinen spekulaatio hyödyttää reaalitaloutta ja tavallisia ihmisiä vain hyvin vähän.
Toivomme, että Teidän työnne tuottaa tulosta tämän tärkeän asian edistämiseksi.
Timo Lappalainen
Kepa ry:n toiminnanjohtaja
1. Eurobarometer survey on ‘The crisis and the economic governance in Europe’. 21.5.2012
2. European Commission: Financial Transaction Tax. Macroeconomic effects. 4.5.2012.
Lisätietoja
Kepan edustaja ojentaa kirjeen komissaari Šemetalle huomenna 2.10. klo 13.45. Euroopan komission Suomen-edustuston sisääntuloaulassa Malminkatu 16, 00100 Helsinki.
Pressikuvat ovat ladattavissa tilaisuuden jälkeen Kepan Flickr-tilillä: www.flickr.com/photos/kepa-ry
Timo Lappalainen
Kepan toiminnanjohtaja
timo.lappalainen@kepa.fi
050-317 6700
Pauliina Saares
Kehityspoliittinen asiantuntija
pauliina.saares@kepa.fi
050-317 6738
Henna Hakkarainen
Tiedottaja
henna.hakkarainen@kepa.fi
050-317 6704