Suomi menettää Finnwatchin arvion mukaan vuosittain 430 – 1 400 miljoonaa euroa verotuloja monikansallisten yritysten aggressiivisen verosuunnittelun vuoksi. Summalla kustantaisi jopa 126 000 uutta päiväkotipaikkaa. Kehitysmaiden menettämät verotulot taas riittäisivät kattamaan terveydenhoidon kaikille ihmisille.
Veromenetyksiä on mahdotonta arvioida tarkasti, mutta selvää on, että summat ovat valtavia. Hallitus valmistelee parhaillaan EU:n veronkiertodirektiivin toimeenpanoa. Se on tärkeä mahdollisuus tehostaa aggressiivisen verosuunnittelun vastaista lainsäädäntöä.
Aggressiiviseen verosuunnitteluun kehitetään jatkuvasti uusia keinoja. Keskuskauppakamarin Ann-Mari Kemellin Talouselämässä (27.10.) kritisoima EU:n aloite julkisesta maakohtaisesta raportoinnista mahdollistaisi aiempaa tarkemmat arviot veromenetyksistä ja lisäisi ymmärrystä verovälttelystä.
Osa monikansallisista yrityksistä on liikevaihdoltaan suurempia kuin valtiot kansantaloudeltaan. Silti tiedämme niiden toiminnasta hyvin vähän. Julkisen maakohtaisen raportoinnin myötä kansalaiset, media ja päättäjät niin Suomessa kuin kehitysmaissa saisivat tietoa suuryritysten verovastuullisuudesta.
”Avoimuuden lisäämisessä ei ole kyse populismista, vaan tilivelvollisuudesta. Ei ole kohtuutonta odottaa, että kaikki maksavat veronsa lain hengen ja kirjaimen mukaisesti”, sanoo Kepan veroasiantuntija Lyydia Kilpi.
Keskuskauppakamari kritisoi myös huomion kiinnittämistä yhteisöveroon ja kiittelee vuonna 2014 tehtyä leikkausta yhteisöveroprosenttiin. Yhteisövero on kuitenkin yrityksille varsin reilu vero: sitä ei tarvitse maksaa lainkaan, jos liiketoiminta on tappiollista. Suomen yhteisöverokanta on tällä hetkellä Pohjoismaiden alhaisin.
Verokilpailu voi johtaa vain pohjalle. Globalisoituneessa maailmassa valtioiden kilpailuvaltteja ovat koulutettu työvoima, hyvä infrastruktuuri ja vakaa yhteiskunta. Tässä verotus on keskeisessä asemassa.
”Kilpailukykyinen Suomi ja kehitysmaiden mahdollisuus rahoittaa oma hyvinvointinsa turvataan samalla reseptillä: verokilpailun pysäyttämisellä, valtioidenvälisellä yhteistyöllä ja veroparatiisien sulkemisella”, sanoo Lyydia Kilpi.
Lisätiedot
Lyydia Kilpi
Asiantuntija, Kepa ry
lyydia.kilpi@kepa.fi
+358 050 317 6738